Kategoria: armeija (20 viimeisintä)

Tuttavapoika haki aikoinaan lykkäystä armeijaan jotta saisi hoideltua elämää alta pois ensin. Nyt sitten huomasikin, ettei töitä oikein saa kun on armeija käymättä ja voisi ehkä olla hyvä muutenkin hoitaa alta pois. Peruipa lykkäyksensä ja toivoi pääsevänsä pian armeijaan.

Mitenkäs sitten kävikään. Armeija ilmoitti että katsotaan nyt mitä tapahtuu. Poika ei vieläkään löytänyt töitä, kun eivät ota lyhyeksi aikaa lojumaan armeijan käymätöntä. Sitten armeija ilmoittaa, että ei heillä ole tilaa nyt hetkeen vielä.

Nyt sitten on mennyt työpaikkoja ohi kun luuli pääsevänsä armeijaan pian, opinnot saattavat jäädä katkolle, jos joutuu ensin aloittamaan ja sitten menemään armeijaan lyhyellä varoitusajalla. On se hyvä, että armeija käskee hoitamaan ajoissa pois alta, kun eivät sitten edes ota ja pitävät epätietoisuudessa milloin pääsisi.

Milloinkohan tämä epäkohta saataisi korjattua ja armeija pakotetaan ottamaan vastuu niistä henkilöistä, jotka eivät saa töitä armeijan takia? Olisi aivan oikein, että jokainen voisi mennä armeijaan heti kun haluaisi, jos ei töitä tai muitakaan kerran saa ja armeijan vastuulla olisi hoitaa heidät. Jos ei ole paikkoja, sitten keksitään jotain muuta, mutta palvelusaika vähenisi joka päivä. Helposti nuori syrjäytyy kun ei mikään onnistu, ihan vain mielivaltaisen järjestelmän takia.

Jos olet nuori ja harkitset yrittäjäksi ryhtymistä, mieti kahdesti. Tai ainakin käy se "pakollinen" armeija alta pois ensin. Armeija ei suopeasti katso yrittäjyyttä.

Tarinamme kertoo eräästä pienyrityksestä joka elätti kaksi omistajaansa. Yrityksellä meni siis hyvin, valtion ei tarvinnut elättää omistajia, ei tarvinnut maksaa koulutuksia. Kaiken pitäisi siis olla niinkuin pitikin. Mutta asummehan sentään Suomessa, ei näin voi mennä.

Maanpuolustusvelvollisuus on täytettävä, joten kumpikin omistajista saivat kutsuja astua palvelukseen. Lykkäystä sai tiettyyn pisteeseen asti, mutta ei loputtomasti. Lopulta homma on hoidettava. Armeijan mukaan "joskus se tulee eteen", "mikset hoitanut aiemmin" ja muut latteudet olivat ainoaa vastinetta kyselyihin, mitään ei ollut tehtävissä.

Toinen omistaja päätti alkaa totaalikieltäytyjäksi. Joutui luonnollisesti vankilaan, mutta sai luvan käydä töissä päivisin. Pystyi tekemään työnsä. Toinen meni armeijaan. Ensimmäisen työpanos ei riittänyt yksin, toista olisi tarvittu. Yritys meni alta ja velkaa tuli sopimusrikkomuksista paljon.

Kyseinen tarina on osittain fiktiivinen, mutta täysin mahdollinen. Jos nuori alkaa yrittäjäksi ennen armeijaa, hän voi pahimmassa tapauksessa menettää yrityksensä, elantonsa ja velkaantuakin vielä. Vain siksi että halusi elättää itsensä. Voi miettiä haluaako nuori tämän jälkeen enää yrittää, vai jääkö saman tien syrjäytyneenä työttömäksi, masentumiskierteeseenkin on helppo joutua. Ja kaikki tämä valtion takia, valtion joka hehkuttaa kuinka nuorten pitäisi kiinnostua enemmän yrittäjyydestä. Ristiriitaista ehkäpä?

Huvittavintahan tässä on se, että välttääkseen yrityksen lopettamisen joutuu valehtelemaan syyksi eettisen ongelman armeijan suhteen. Taloudelliset syyt eivät kelpaa, pitää olla eettisiä. Ja tämänkin jälkeen joudut vankilaan, mutta ehkä pääset avovankilaan, josta pääset käymään töissä. Eli rankaistaan mielipiteen ja valintojen takia henkilöä maassa, jossa näiden mukaan ei saa rankaista eikä syrjiä. Paitsi kun kyseessä on armeija. Sille on varattu ihan omat valtuudet tehdä näin halutessaan. Olisikohan aika tehdä jotain asialle?