Kategoria: golf (marraskuu 2006)

Nyt ovat tuota Vuosaarta pitäneet auki melkein kaksi viikkoa. Ränniin ei vaan oo ehtinnä. No ehkäpä tulevana lörstaina.

Ei ny kuitenkaan ihan tämänhetkinen tilanne tämä. No ehkäpä tuostakin saahaan tuareempaa kuvaa.

Vuoden päätöskierros on takana - nyt voi hyvillä mielin aloittaa hallikauden. Kentän väki  oli taikonut loistavan kelin ja tyytyväisenä sai lampsia leudossa laaksossa. Perinteetkään eivät sitten päässeet katkeamaan - tämä oli jo kolmas peräkkäinen kerta kun kausi tulee viedyksi loppuun KsKentällä.

Ajomatka Forssan kautta läpi jäisen Someron on edennyt jo Salonkin ohi kentän liepeille. Kisapappia ei hyljätynnäköisestä kirkosta löydy.				Noniin, perillä ollaaan kahden tunnin ajomatkan jälkeen. Meri-Teijo näyttää todella vehreältä!
Klubitalo jää taakse kun velipojan kanssa siirrytään ykköstiille. Selkeästi varsinaiset urheilijanuorukaiset ovat nyt liikkeellä.				Tässä sitä ollaan valmiina avauslyöntiin. Draiverilla tottakai - vain raukka painaa jarrua!
Peliseurueeseen eksyi kaksi leidiä ja tässä ryhmä puskee sumuun kakkosreijällä. Näkyvyyttä ei ole juuri ollenkaan, mikä sinällään on ihan ok - voi sanoa lyövänsä pallon silmänkantamattomiin.				Näkymä 11. tiiltä. Allekirjoittanut lennätti pallonsa tuonne vasemmalle jossa katosi kahden katajan taakse. Teijon reissuilla tulee kaaduttua joka kerta ja aina eri tavalla. Tällä kertaa oli vuorossa oikialla näkyvä ojan ylittävä silta. Liukkaalla sillalla kompurointi ei kuitenkaan peliä haitannut - griinille tultaessa palli löytyi pinhigh kernin vasemmalla puolen. Chippi ja putti - kierroksen ensimmäinen parsee!
Velipoika ikuistaa huru-ukkojen seuraan eksyneiden tyttöjen ennätysmyöhän kotimaan kierroksen. Taustalla aukeaa 12. reikä.				Porukkaa kentällä riitti lähes yhtä sakeana kuin vallitseva sumu.
Urakan jälkeen maistui klubilla bear. Se oli täysin ansaittu vaikkei rundista jääny käteen kuin kaksi paaria kentän lyhyimmiltä kolmosilta. Meri-Teijo vetää jälleen kerran pidemmän korren - maybe next time is my turn...				Viiden lyönnin tappio velipojalle oli sen verran kirvelevä kokemus että paikalliseen täytyi vääntäytyä. Muutaman lohduttavan huurteisen jälkeen selvästikin alkoi jo mieli selkiintyä.

Tällä kertaa oli paras keli koskaan tuolla suunnalla. Nämä reissut ovat ajoittuneet joka kerta loppuvuoteen. Yksi ensi kesän tavoitteista on kiertää Teuvo silloin kun luonto on täydessä kukassaan.

Aikaa on melko rajallisesti nukkua ennen koitosta. Aina ehtii piänet reenit vetää silti:

Lounaisen suomen lumet lienee sulaneet olemattomiin sillä Meri-Teijossa on tänään avattu kenttä pelaamiselle. Niin sitä pitää! Kentän pinta lienee arka kulutukselle koskapa kärryjen vetäminen on kielletty. Teijoon nyt suuntaavien kannattaa siis pakata mailansa kantopäkiin. Lörstaina toivon mukaan pelataan tuolla myös sillä silloin on aika varattuna. Jonkin verran liikehdintää Teijon suuntaan näkyy myös Golfpisteen forumilla.

Varusteiden tsekkailu täsä meneillään.

Jos nykyswengula onkin rivo niin vielä hurjempaa meno oli alussa. Tässä muutamia kuvia vuosien takaa:

Tuo draivi kaikesta huolimati osui väylään mikäli muisti ei pahasti pätki. Tapahtumapaikkana oli Niitväljän ykköstii keväällä 2005.

Sitten vielä vanhempaa materiaalia:

Tuo on kuvattu Ellivuoressa talvella 2004. Näihin aikoihin törmäsin proffaan. Tuo vääntelehdintä muuten oli edistysaskel pois taputtelusta´- tästä vanhempaa materiaalia ei juuri ole olemassa; mikä saattakin olla IHan hyvä. Kaikkea ei voi kerralla saada ja tiettyjä asjoita ei koskaan. Siksipäs tyytyminen on olla ikuinen taputtelija.

Tänään uusi yritys pienillä säädöillä:

Sellasta. Ei tuosta sen kummemmaksi muutu ennenkun pääsee proffan kanssa asjaa ruotimaan.

Täsä sit vielä muutama kuva wetkelyönteestä:

Harjuuttelusessio hallissa (K-18):