Kategoria: - (toukokuu 2006)

Aulangon uuden kentän ensimmäiset yhdeksän reikää aukesivat reilu viikko sitten. Everstiksi ristityn kentän etuysiä pääsi allekirjoittanut testaamaan vasta menneenä viikonloppuna koska sitä edeltänyt vierähti Tallinnassa. Yleissilmäys kenttään näytti vakuuttavalta; väylät näyttivät kasvaneet hyvin.

Griinit osoittautuivat mainioiksi; tosin ne olivat leikattu melko korkeaksi ja näin ollen melko hitaat. Joka tapauksessa ruohon kasvu on ollut hyvä sekä griineillä että väylillä. Kentän reuna-alueet ovat jokseenkin keskeneräiset; kyseessä nyt kuitenkin on uusi kenttä ja kestää jonkin aikaa kun kenttä ’kypsyy’. Kentän kasvaminen täyteen kukkaan kestää useita vuosia. Sitä odotellessa kenttää pystyy kyllä pelaamaan täysipainoisesti.

Kentän layout on selkeä ja johdonmukainen. Griineiltä jatketaan aina suoraan tiiauspaikoille ja ’Next tee’ –kylttejä ei oikeastaan edes tarvittaisi. Allekirjoittanut ei kyllä muista oliko tuollaisia kylttejä lainkaan.Yleensä pelilinjat väylillä ovat selkeästi nähtävissä. Tosin jossain kohtaa on jotain yksityiskohtia hieman piilossa. Tilaa riittää lähes joka reiällä, mutta määrättömästi ei väyliltä auta poiketa.

Korkeuseroa on aika mukavasti. Etuysi nousee alun neljä reikää pikkuhiljaa ylöspäin mutta ensimmäisellä parvitosella putoaa tuon nousun kokonaan alas. Sitten seuraava parkolkki ylös ja parnelkku alas. Loppu onkin kohtalaisen tasaista. Rytmitys allekirjoittaneen mielestä on hyvä. Kallistuksia väylillä tuntuu välillä oleva hieman turhankin kanssa. Pitäisi kuitenkin varmaan opetella pelaamaan välttääkseen nuo paikat.

Esteitä kentälle on ripoteltu ihan riittävästi ja vettäkin on vallan kiitettävästi. Tosin pelissä tuo vesi ei juurikaan ole; ainakaan avauksien suhteen. Ehkä sitten takaatiiltä pelattuna, mutta sinnehän allekirjoittaneella ei ole asiaa. Kenttä on paperilla mukavan mittainen, mutta vaikuttaa luonnossa varsin mahdolliselta lyhytlyöntisen silmin. Parkolmoset ovat kuitenkin sen mittaiset että niitä pääsee lyömään täydellä svingillä. Parviitoset pitkälyöntinen pelaa hyvillä lyönneillä kahdella päälle. Griinit ovat riittävän isot ja asemoitukin kohtalaisen hyvin. Griinit on suojattu melko hyvin bunkkereilla.

Paljon on vielä työtä kesken mm. harjoitusalue ja range ovat vielä vaiheessa. Mittamerkinnät väyliltä puuttuvat vielä käytännössä kokonaan. Klubirakennuksen kuorrutus puuttuu mutta on sisältä täysin toiminnallinen. Klubin ravintola on on pieni mutta viihtyisä. Henkilökunta on  mukavaa ja palvelualtista. Ravintolan valikoimat ovat oikein mainiot ja annokset tarjotaan tuoreeltaan; leivätkin tehdään paikanpäällä. Klubin terassilta näkyy etuysin päätösgriini. 18. griinin sijainnista ei ole havaintoa.

AGKn värisillä silmälaseilla kenttä tietenkin näyttää hyvältä. Tervetuloa tutustumaan ja tekemään omat arviot Everstistä.

Kreikassa kun sanoo 'thio giros, mia mitos' niin lähes ennenkuin saa sanotuksi 'parakalo' saa eteensä pikaruuan taideteoksia kahdelle. Annokset kasataan pitatötteröihin silmien edessä pikavauhtia. Kokoliha viilletään tuoreeltaan tirisevinä viipaleina grillivartaasta joka pyörii näkösällä online . Kasvikset ovat tuoretta ja varmaan saman päivän aamuna korjattuja. Isot paistetut perunalohkot tuovat järeyttä kokonaisuuteen. Girokset uppoavat samantien nälkäisiin suihin kylmän oluen saattelemana. Efkharisto.

Tuli erehdyttyä sitten taas Hesburgeriin. Ihan kuin sade ei harmittaisi tarpeeksi tuo ainaiselta tuntuva sade, niin pitää sitten vielä odottaa varttitunti syötäväksi kelpaamatonta ravintoa. Ruoka ei viehätä silmää ja ranskalaisia popsiessa on katketa hampaat. Epämääräiseksi muotoillun kääreen sisältä löytyy outo mötti jonka purilaiseksi tunnistaa vain myyntinimestä. Etuliitettä, megaa, korostetaan kietomalla 'tuote' liian pieneen paperiin. Kasaanpainuvassa paperimuksissa kolajuoma väljähtyy jääpalojen seassa. Koko touhusta jää öklöttövä olo.

Seuraavan kerran hampurilainen löytyy edestä nautinnollisen alle sadan kierroksen jälkeen. Paikka tulee olemaan tietenkin Golf Talman klubiravintola. Tuo loistava annos on ryyditetty pekonilla, tuoreella salaatilla ja herkullisella majoneesilla unohtamatta sopivan rapeita ranskalaisia perunoita.  Huuhdellaan tietenkin alas arvolleen sopivasti kylmällä huurteisella. Olo tulee olemaan hyvä ja usko grillituotteisiin palaa taas.

Jo yli vuoden olemme miettineet remonttia ja viime kesänä vähän yritimmekin tehdä. Tietysti jäi kesken kun muut kiireet painoivat päälle. Nyt sitten päätimme aloittaa kunnolla remontoinnin, asunto kuitenkin on parempi myydä siistittynä kuin nykyisessä kunnossa. Tällä hetkellä tapetit ovat aika vanhahtavia enkä usko kovin monen innostuvan ruskehtavista seinistä.

Eilen sitten otin tapetinirroitusaineen testiin josko sillä homma sujuisi mukavasti. Ja sehän oli loistavaa ainetta. Tapettiin aine, odotellaan vartti ja sen jälkeen vain vedetään irti. Suurin osa lähtee ilman mitään ongelmia.

Nyt sitten toivottavasti riittää aikaa että saa seinät tasoitettua ja hiottua ja maali pintaan. Huone kerrallaan, sillä se mennee.

Tilastoja golfkierroksista on tullut pideltyä harvakseltaan vaikkakin tilastointiohjelmia on tullut tehtyä jo useaan otteeseen. Viimeisin tuotos, työnimeltään BirdieBoard, pyörii .Netin päällä standalone versiona desktopissa tietovarastonaan Microsoftin SqlServer Express. Ohjelmasta voisi kuitenkin kohtuuvaivalla vääntää websovelluksen; raportit pullahtavat xslmuunnoksen läpi htmlsivuiksi.

Tällä hetkellä tilastomerkinnät on merkattava paperikortin syrjään ja siitä sitten käsin näppäimistön kautta talteen. Suunnitelmissa oli kuitenkin tehdä jonkinlainen tekstimuotoinen formaatti jonka avulla olisi voinut siirtää kierroksen tiedot Palmin memosta. Tuo rakkine vaan otti ja levisi vanhuuttaan. No johan se olikin parisen vuotta käytössä ehtinyt olla.

Luuri hajosi myös tuossa viime viikolla. Hyvin palvellutta kuusviiskymppiä tuli saman tien ikävä. Alkuun oli ajatus ostaa joku perusluuri jolla voi puhua, mutta kiinnostus älyn puhelimia kohtaan alkoi nousta. Valituksi tuli Nokian halvin S60 luuri eli 3230. Kaikkea sitä sitten puhelimella voikin tehdä. Tai sitten ei.

Symbian lienee vallan hieno keksintö. Tai ainakin sitä hehkutetaan siellä sun täällä. Tai sitten ei. Koodin vääntäminen alustalle ei vaikuta olevan ihan helppo homma ja jo pelkästään sopivan SDKn löytäminen oli tuottaa tuskaa. Kyllähän tuo tieto siellä sivuilla on, mutta mukavuudenhaluinen laiska koodiorja ei välttämättä jaksa joka linkkiä aukoa ja tutkia.

Valitulle puhelimelle näyttäisi sopivan tuo 2nd Ed FP1. Se sattuikin somasti sisältämään tuen VS2003lle. Perliscripti on kuitenkin rikki kun haluaa suoltaa projektin koneessa jossa on asennettuna VS2005. Se tutkii linkkerin versiota ja ei ymmärrä sitä nelinumeroisena. Hajoaa siihen itseensä tyytyväisenä; siitäkin huolimati että tunnistuksen alkuperäinen tarkoitus on luultavasti ollut varoittaa ettei tulisi käyttää aiempaa Microsoftin ohjelmointiympäristöä kuin VS6/SP3. Oikein näppärää kuolla siihen. Pienellä kirurgisella operaatiolla tuo tunnistus tuli palautettua ruotuun. Ja projekti pullahti ulos.

Linkkeritunnistuksen virhe näyttää kuitenkin tahattomasti toimivan oikein VS2005 suhteen. Kääntäjä nimittäin kiroilee estottomasti suollettua projektia työstäessään. VS2003 kanssa SDK näyttäisi toimaavan jollain tapaa; ainakin ’hello world’ -esimerkki kääntyi, pelasi emulaattorissa ja vihdoin myös asentui sissinä itse luuriin.

Työkalut näyttäisi nyt olevan jollain tapaa kunnossa. BirdieBoardin syöttöliittymä menee nyt piirustuslaudalle syntyäkseen uudestaan luurissa työnimellä BirdiePad. Tai sitten ei. Symbianin sielunelämästä ja filosofioista on kuitenkin ennen suunnittelua otettava selvää.

BirdieBall on harjoituspallo joka on kevyt mutta tuntuu yllättävän aidolta osumassa. Lisäksi se näyttää melkoisen hyvin kierteet ja lentokaaren. Pallon lento on tosin miniatyyri oikeasta golflyönnistä ja matkaa taittuu vain muutamia kymmeniä metrejä.

Tuote ei itseasiassa näytä pallolta lainkaan; se on pätkä putkea. Sen koko on hieman isompi kuin normaalin golfpallon. Isommasta koosta voi juontua mielikuva helposta osumasta joka edesauttanee harjoittelun mielekkyyttä.

Pallolla harjoittelu ei vaadi isoja tiloja; näitä voi hyvin huitoa menemään takapihalla tai vaikka kesämökillä. Pallot kelluvat joten niitä voi lyödä vaikka laiturilta. Ja tilaa riittää. Allekirjoittanut mätkii usein kauppareissun ohella läheisen hiekkapintasen futiskentän laidalla. Lyöntialustat tosin kotikutoisissa harjoittelumaastoissa eivät ole välttämättä riittävän tasalaatuisia; jonkinalainen matto tai muu vastaava voisi olla hyvä. Pallojen valmistaja toimittaa myös joustavaa lyöntialustaa, Strikepadiä. Siirreltävän lyöntialustan avulla voisi järjestää vaikka BirdieBall kisan esimerkiksi puistossa; griiniä reikineen voisi markkeerata vaikka hulavanne jonka sisään pallon saatuaan pelaajan urakka tuolta reiältä olisi ohi. Pallot ovat kevyitä ja tuskin saavat isompaa tuhoa aikaiseksi. Mutta malttia peliin tässäkin asiassa; turvallisuus on tärkeä pointti golfissa aina.

Palloa voi käyttää melkoisen monipuolisesti. Seuraa eräs harjoite. Asetetaan pallot jonoon mailan kahvapäähän ja sitten swingataan vaakatasossa kuin olisi lyömässä pesäpalloa. Pallojen tulisi lävähtää lapaan mahdollisimman myöhään osumakohtaan nähden. Lag!

BirdieBalleja lienee saatavilla hyvinvarustelluista proshopeista, golfliikkeistä tai urheiluvälinekaupoista. Tai sitten vaikkapa netistä. Tusinan palloja saa noin viidelläkymmenellä eurolla. Hinta liikkuu siis hyvien golfpallojen tasolla. Näitä palloja lienee kuitenkin hieman hankalampi hukata. Lampeen ainakaan.

Ne jotka kaipailisivat Helsingistä asuntoa, olisi tarjolla erittäin siisti 28 m² yksiö Alppilasta. Lisätietoja saa esittelysivulta ja tarjouksia otetaan vastaan.

Ennen kuin riskejä voi golfissa alkaa arvioimaan täytyy oppia tunnistamaan riskit. Veden ylitys ei välttämättä ole riski. Draiverilla avaaminen saattaa olla riski. Ja päinvastoin. Yleisohjetta tähän tyyliin on vaikea laatia ja pelitaidot pitäisikin optimoida kulloiseenkin pelitilanteeseen sopivaksi. Näkemys on valttia, mutta vaatii malttia. Peli ei kylläkään koskaan kulje suunnitelmien mukaan; voi ainoastaan yrittää pelata suunnitelmaa vasten.

Pelitilanteissa oikean vaihtoehdon näkeminen on melko vaikeaa; tämä siitäkin huolimatta että ratkaisu tilanteeseen olisi itsestäänselvyys kaikessa helppoudessaan. Jokainen tilanne sisältää helpon vaihtoehdon. Sellaista vaan on niin kovin vaikea nähdä. Tai niellä.

Aika usein pyritään suoraan lipulle kaihtamatta suurimpiakaan vaaroja. Tässä kohtaa riskit eivät useinkaan ole  ottamisen arvoisia. Jos ammattilaisetkaan eivät aina lipun perässä mene, niin miksi harrastelijankaan pitäisi sellaista yrittää? Kivaahan se on toki. Siihen asti kun huomaa takovansa huolella päätään seinään.

Suunnittelijan esteitä tulisi pystyä huijaamaan elegantisti. Normilyönti suunnitelman mukaan riittää. Esteen voittaminen ylimääräisen voiman avulla johtaa esimerkiksi rumaan pullihutiin joka raajarikon sorsan lailla lepattaa lampeen. Ja jatkolyönti liian läheltä reunaa samaan paikkaan. Dominoteoria pätee tässäkin asiassa. Esteet tulee nähdä, mutta niihin ei auta tuijottaa. Pallon tieltä ne on poistettava kokonaan; ennen pallolle asettumista tietenkin.

Pituus ei ole pääasia. Suomen lyhyillä kentillä 130m lyönneillä voisi hyvinkin pelata parin pintaan. Ja satunnainen harrastelija vaikkapa yhdeksäänkymppiin ilman sen kummempia murheita. Kunhan ei vaan ala kolmen reiän mittaista ”bogiputkeaan” liikaa taivastelemaan.

Kaikki on kuitenkin tehtävä tääsillä, tekemiseensä uskoen ja parasta toivoen. Ja jossain kohtaa takuulla eteen tulee sopiva riski jonka näkee pystyvänsä hoitamaan vaivattoman helposti. Silloin on syytä pistää ihan kaikki peliin!

Sääennusteiden tarkkailu viikonlopun reissulla Tallinnassa keskittyi lähinnä sunnuntain paikalliskeliin. Lupasivat vähemmän viileätä ja lähestulkoon sateentonta keliä. Toisin kuitenkin kävi kun jo kolmannen reiän jälkeen alkoi kaukaisuudessa ukkonen kumista ja ensimmäiset tipat kutittivat ihoa. Sadetta ei kuitenkaan aivan koko reissulle riittänyt mutta melkoisesti kumminkin. Pahimman ryöpytyksen aikana tekikin jo mieli suunnata kohti lämmintä ja kuivaa klubia. Joukkuepeli kuitenkin velvoitti sitkeästi jatkamaan.

Eilinen päivä suomessa hämäsi melkoisesti. Kelistä jäi vaikutelma että olot olisivat pelaamiselle suotuisat. Säätiedotteet sen sijaan kertoivat toista. Ja nyt sitten sataa reippaasti. Ei tuonne tee mieli mennä edes rangelle. Täytynee keksiä jotain ihan muuta. Pallolliset harjoitteet ovat vain osa treeniä.

Sateessa pelaaminen on vaikea taiteenlaji, mutta määrätietoisen maltillisesti sekin onnistunee jotenkin. Pelaaja täytyisi pitää kuivana ja etenkin jalat. Kunnon kengät ovatkin must sadekelillä. Välineistä tai itseasiassa gripeistä tulisi pitää vielä enemmän huolta. Kuivaa grippiä oppii hyvin nopeasti arvostamaan sateessa pelattuaan. Vain fakiirit onnistuvat pitämään gripit kuivina koko kierroksen ajan.

Märkä alusta erottaa pelimiehet tumpeloista. Jotenkin tuntuu että osuman puhtaus sen kuin korostuu vetisellä kentällä. Onneksi raffit eivät ole olleet vielä kovinkaan paksuksi kasvaneita. Kunnon raffit ovat sadekelillä silkkaa murhaa.

Luonto saa nyt kaipaamansa piristysruiskeen ja kun sade lakkaa niin toivottavasti nurmen kasvu pääsee kunnolla vauhtiin. Loppuviikkoon mennessä tuo sade voisi kyllä alkaa pikkuhiljaa loppua. Tiiajat Aulangon uudelle kentälle, Everstille, on nimittäin jo varattu lauantaiksi.

On Nokia 9500. Bisnepuhelin. Kommunikaattori jopa. Tajuaa vCalendar-formaatin. Sisältää kalenterin. Lähetetäänpä sähköpostissa vCalendar-tiedosto. Näytetään tekstinä. Ei voi tallettaa kalenteriin. TÄH?!?

Mitä ihmettä on ajateltu kun ei sähköpostiohjelma tajua että tuon vCalendar-tiedoston voisi vaikka tallettaa kalenteriin? Jopa jotkut webmail-ohjelmat näyttävät tajuavan asian, mutta ei bisneskäyttöön tarkoitettu kommunikaattori. Järjetöntä.

Nyt sitten tehdäänkin niin kätevästi että kun tulee kokouspyyntö, avataan Outlook (jota en ikinä muuten käytä) että saadaan ne avattua, sitten synkataan PC Syncillä ne puhelimeen ja samalla tehdään muutama duplikaatti ja hukataan puolet jonkin puhelimen yhteystiedoista.

Näköjään pitäisi käyttää vain yhtä puhelinta ja sitäkään ei näköjään ole tarkoitettu käytettäväksi yhteydenpitovälineenä tai kalenterina, muuta kuin lukemiseen. Sehän olisi aivan absurdia jos puhelimella voisi täyttää kalenteria kokouspyyntöjen mukaan!

Golfharrastuksen perimmäisenä tarkoituksena on lyödä palloa kentällä. Tästä tulisi pystyä nauttimaan ja pelin pitäisi olla hauskaa. Tämä onnistuu jos on jonkinlaiset työkalut. Pallon toimittaminen perille säädyllisessä ajassa on pitkälti kiinni juuri tästä.

Työkaluja ei tule sekoittaa pelivälineisiin eli mailoihin; on lähes sama minkälaisilla kepeillä räiskii. Pelissä käytettävä työkalu on swingi, joka pitkälti rakentuu gripin ympärille soljuen alkuasennosta osuman läpi loppuasentoon. Työkalu on kohtalaisen helppo rakentaa kunhan vaan malttaa asiaan paneutua edes välttävästi. Harjoittelu ei välttämättä ole hauskaa, mutta sen avulla voi pitää kentällä hauskaa. Mielummin siis kaiketi ryppy otsassa rangella kuin kiroilemassa kentällä.

Pelaaminen on kivaa ja sekin osaltaan kehittää eteenpäin. Ahkerassa pelaamisessa saattaa kuitenkin käydä niin ettei työkalu enää toimikaan. Swingi kuten mikä tahansa instrumentti kuluu käytössä ja sitä on välillä huollettava. Pitämällä huolta työkalusta tavallinen golfari varmistaa sen että lajin harrastaminen on nautittavaa. Ja saattaapa se händärikin pudota.

Tämä viikko meneekin sitten allekirjoittaneen osalta pitkälti huoltokatkon parissa. Huonompaa ajankohtaa ei tosin olisi voinut valita; näyttää tulevan melko hienot pelikelit tälle viikolle. Aina ei kuitenkaan voi voittaa; ei edes joka kerta.

Oho! Myös lahden toisella puolen suhtaudutaan harjoitteluun sangen vakavasti.

En olekaan täällä tainnut mainita että julkaisimme tuossa mobiiliselaimille kartan. Palvelu tutkii mobiililaitteen profiilista näytön koon ja sen mukaan antaa sopivankokoisen karttanäkymän ettei ruutua tarvitse vierittää. Tietysti halutessaan voi ottaa isomman näkymän kerralla myös.

Sivustossa on myös pikanäppäimet, yritin tehdä niistä sopivan intuitiiviset. 2 pohjoiseen, 4 länteen, 6 itään, 8 etelään, 5 iso/pieni kartta, 1 zoom in, 3 zoom out, 0 paluu takaisin. Nokian selaimessa pitää painaa hetken pohjaan, SonyEricssonilla kertapainallus riittää (taas sitä parempaa käytettävyyttä SEltä).

Kartta löytyy osoitteesta wap.hain.fi

Kun tuo solupaikannus tuntuu olevan niin kiinnostava asia monille ja me olemme kuitenkin eniten asiaa tutkineet ja kehitelleet niin ajattelin tässä laitaa projektin pystyyn asian tiimoilta. Aika moni on moisesta puhellut, mutta mitään aktiivista vielä ei oikein ole näkynyt.

Asentamalla Hain Mobilen (S60-version siis) kännyyn, rekisteröitymällä sen kautta Seurantaan ja laittamalla sijaintitiedon lähetyksen päälle GPS-laitteen kanssa keräytyy palvelimellemme lokitietoa sijainnistasi. Voit käydä lataamassa tämän tiedon sitten omalta sivulta Hain-palvelussa. Tiedoissa näkyy koordinaatit, solutiedot, aikaleimat jne.

Hetken päästä myös löytyy asetukset, joiden avulla voit säätää haluatko antaa sijaintidataa myös muiden käyttöön. Data on tietysti täysin anonyymiä. Datan voi antaa käyttöön joko opensource- (eli dataa saa käyttää vain avoimen lähdekoodin palveluissa), freeware- (ilmaissofta, ei tarvitse antaa lähdekoodeja) vai kaupallis-periaatteella (tee mitä lystäät, vaikka revit rahaakin).

Voit myös tyhjätä oman lokisi. Tällöin jos olet määritellyt datan sallituksi tiettyyn käyttöön, se jää tähän käyttöön eikä valintaa sen osalta voi enää muuttaa. Palvelimella kun ei tämän jälkeen ole mitään tietoa kenen dataa se alunperin oli.

Ilmoittelen tuon jatkokehityksestä tässä vielä kun asia edistyy. Jos suurempaa innostusta löytyy, mahdollisesti voidaan rakentaa myös palvelu, jossa voi solutiedon muuntaa koordinaateiksi suoraan palvelimellamme. Tämä kuitenkin vaatii vielä hieman linjausten vetoa.

Sijaintitietoa muuten ei lähetetä jos olet paikallasi (~3 metrin sisällä edellisestä sijainnista) vaikka asettaisit lähetyksen 10 sekunnin välein. Seuraavassa softaversiossa tulee hieman lisää toiminteita seurantaan muutenkin.

25.5.2006 9.00: Tällä hetkellä ei-kaupallisesti käytettäviä tietoja on jo yli 500 solusta mutta mahdollisesti käytettävää dataa (eli löytyy useampia GPS-pisteitä per solu) on parisen sataa solua. Laitan hetken päästä tuonne vaikka kerran yössä päivittyvän paketin jossa on solujen tiedot niin pääsee halukkaat sitten käyttämään näitä heti.

Eilinen kierros meni bufferiin 32 pisteellä, tasoitusryhmä 5 kun antaa pelata 31 pisteen tuloksen. Lyöntejä kertyi 112 mikä on aika jumalattomasti; 40 lyöntiä yli kentän parin. Kentälle määritetty slope allekirjoittaneen tasoituksella antaa lyödä 33 kertaa enemmän kuin reikien yhteenlaskettu par. Sehän tarkoittaa että lähes joka rei'älle saa tehdä tuplabogin. Tuplabogin! 'Kaksi yli' -tulosta voidaan pitää jo epäonnistuneena suorituksena ja lapsilisin pelatessa saa siis tuplaa soheltaa 15 reiällä. Ei tuohon bufferitulokseen voi olla tyytyväinen.

Korkein mahdollinen tasoitus tällä hetkellä suomen järjestelmässä on 54. Sen saa tasoituskortin mukana. Juuri niin, sen saa! Tosin tasoituskortin saamiseksi vaaditaan greencard suoritus jonka peliosiossa tulisi näyttää pystyvänsä pelaamaan tuohon tasoitukseen 6..9 reiän aikana. Melko halvalla lähtee. Varsinainen virallinen tasoitus, ns. tarkka tasoitus, on kuitenkin 36 joka yleensä on kattona kilpailuissa. Tuon lukeman ylittäviä tasoituksia kutsutaan seuratasoituksiksi.

Tasoituskatto tulisi säätää 24ään. Kortin saisi vasta kun pelaisi tasoituksen mukaisen tuloksen. Tuohon tasoitukseen mahtuu edelleen monta epäonnistunutta reikää, mutta pitämällä pallo elossa tuohon tulokseen on varmasti jokaisella mahdollisuudet päästä.

Tasoituskortti on tällä hetkellä golfin ajokortti. Ilman sitä ei juurikaan pelaamaan pääse; tosin monilla kentillä seuratasoitus ei riitä päästä pelaamaan vieraana. Katon nostaminen tuntuisi varmasti monelle vapaudenriistolta kun eivät pääsisi pelaamaan sinne minne haluavat. Mutta miksi lähteä epäonnistumaan muualle jos se ei kotinurkillakaan onnistu? Luulisin että pelimahdollisuus vieraskentillä löytyisi kuitenkin myös ajokorttikanditaateille; tälläkin hetkellä pelkällä greencardilla voi pelata joillain kentillä.

Allekirjoittaneen tasoitus on tällä hetkellä 29,2. Se on saatava laskemaan! Korkeana se pysyy aina, mutta joku tolkku lapsilisissäkin.

Porttasin nyt sitten softan 3rd Editionille, kylläkin ilman omaa käyttöliittymäkirjastoa. Solutunnistetta vaan ei saa ilman "testausta", joten en tiedä tekeekö tuolla sitten miten paljon. GPS toimisi kyllä ja saisihan tuosta televisio-ohjelmat ja muut. Ehkä voisin jonkin beta-version heittää ulos jos sille kiinnostusta olisi. Harva kuitenkaan varmaan viitsii kaivaa GPS:ää esiin kun haluaa hakuja tehdä mutta mistä sitä tietää.

Jos tässä tuo solupaikannusprojekti lähtee käyntiin ja kiinnostuneita on, ainakin sitten voisi 3rd Ed -softan laittaa betana ulos niin pääsee silläkin alustalla hoitamaan hommat.

Tutkin tuossa juuri Verisignin ACS-juttuja ja huomasin lisärahastuksen: ei riitäkään että ostat ACS Publisher ID:n ja maksat testitalolle, sinun pitää myös hankkia ACS Content IDitä, joilla sitten lopullinen tiedosto allekirjoitetaan. Ja nämähän maksavat sitten jotain, hintaa ei kerrota sivuilla.

Tämä ei ole mitenkään epätyypillistä Verisignille, heidän "palvelunsa" eivät ikinä ole olleet mitenkään hyvälaatuisia. Mutta olisihan se kiva edes hinnasto nähdä, vaikka "aloituspaketissa" tuleekin 10 Content ID:tä. Ja tietysti vanhenevat vuodessa kuten Publisher ID:kin.

Eli $400/vuosi Publisher ID, jokaisesta "testauksesta" pari sataa testitalolle ja tuntematon summa vielä lisää Verisignille. Jep, allekirjoittaminen kannattaa aina!

Tuli tässä mieleeni, että toimisikohan pieni viritelmä noihin oikeustasoihin. Todennäköisesti jos teen DLL:n ja asennan sen erikseen isommilla oikeuksilla, ei siltikään pienemmillä oikeuksilla oleva sovellus voi käyttää näitä isompia oikeuksia sen läpi. Mutta entäs jos teen applikaation joka käynnistyy automaattisesti aina ja sisältää isommat oikeudet? Tämän kanssa sitten juttelen joko ihan sokettien läpi tai muulla tavalla ja pyydän sitä antamaan solutietoja jne? Luulisi toimivan.

Mutta sitten tuleekin se ongelma että varmastikaan eivät "testaajat" hyväksy moista ohjelmaa, sehän olisi niin kauheaa kun eivät saisi rahaa jatkuvasta ohjelman testaamisesta kun palikka toimisi samanlaisena sitä käyttävästä softasta riippumatta. (Niin ja olisihan tuo vähän kiertelemistä, mutta en nyt heti keksinyt miten tuo rikkoisi mitään sääntöjä)

Alkaneen kauden aikana 25 asteinen hybriidi on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi matkantaittoon nurmelta. Järeämmällä 17 asteisella kepillä on pitänyt tyytyä tikunnokasta räiskimiseen. Pidempi varsi on vaikeampi hallita vaikka hybriidi onkin; jyrkempi rautalyönti pitkällä varrella tuntuu olevan murhaa. Näin taisi olla myös viime kaudella.

Kaudella 2004 käytössä oli Patriot Golfin 18 asteinen väyläpuu. Sillä pallo irtosi nätisti myös nurmesta. Nuppi oli suhteellisen matala profiililtaan. Tikunnokasta sillä oli kohtalaisen hankala lyödä. Avauksissa lieneekin syytä piilottaa tikku pallon alle tuollaisella puumailalla. Tai sitten voi pyyhkäistä menemään suoraan boxin nurmelta.

Nyt kiikarissa on 19 asteinen Ashton X-1. Nurmelta lyömiseen tuo nuppi soveltunee oikein hyvin; X-1 näyttäisi olevan matalaprofiilisimpia nuppeja komponenttimarkkinoilla. Ensivaikutelma lavasta oli positiivinen ja innostava vaikkakin nämä tuotteet joskus näyttävät melko erilaisilta livenä. Nupin loftiin ja profiillin on jokatapauksessa jo nyt kova luotto.

Varreksi aluksi oli suunnitelmissa Fujikuran Banzai. Varsi on riittävän painava tähän tarkoitukseen. Varsiehdokas vaihtui kuitenkin melko nopeasti Accuflexin Acculaunchiin; se on jotakuinkin Banzain painoluokassa. Kaupanpäälle kepin tuleva ulkonäkö muuttui melkolailla viehättävämmäksi. Mailan on hyvä miellyttää silmää, tosin joskus näistä seikoista on tingittävä.

Grippi on golflyönnin tärkein asia, näin totesi jo Ben Hogan aikanaan. Uuteen puufemmaan tuli valituksi harmaa Sharpron puolinaru jossa kädet ovat kuin kotonaan - luonnollisesti mahdollisimman epämukavassa asennossa kuitenkin.

Kepin pelipituus tullee olemaan 41”..41,5” tietämissä. Tarkoittaa siis sitä että swingipainoestimaattorin mukaan wolframjauheen käyttämistä. Tämä siksi että lapaan saa oikean tuntuman swingin aikana.

Näillä näkymin uusi puufemma valmistunee ensi kuun aikana. Tätä odotellessa on tyydyttävä huitomaan avauksia 17 asteisella väyläpuulla tikunnokasta. Nurmen pinnalta tuo pullea Solitaire ei millään muotoa toimi, mutta tuleehan pyyhkäisevä liike tutummaksi. Iso hybriidi joutaa nyt komeron pohjalle.

Tänne tuli sitten eksyttyä horisemaan joutavia.

Kesä oli täällä viime viikolla: kelit suosivat, pallo lensi ja pelaaminen tuntui helpolta. Uutterasta talviharjoittelusta näyttäisi olevan valtavasti hyötyä. Tästä on tulossa hyvä golfkausi; todennäköisesti paras koskaan.

Kevät on kohdellut kenttiä melko kovakouraisesti koska sadetta ei ole juurikaan saatu. Harrastajan vinkkelistä tämä on ollut vallan mainio juttu sillä palloa on ollut helppo lyödä pidemmälle kuin normaalisti. Nurmet kuitenkin kirkuvat vettä ja harrastajankin kantilta olisi parempi että sitä taivaalta tulisi. Siitäkin huolimatta että satessa pelaaminen on ikävää jollei peräti mahdotonta. Nyt hanat auki! Tai vaikka sitten ensi viikolla.

Eilen tuli ensimmäinen takaisku kun viileässä säässä oli vaikeaa saada juonesta kiinni. Kierrokseen on vaikea saada enää otetta kun sen kerran kadottaa ja korttikin tuli sitten revittyä jo kauan ennen maalia. Kortin hylkäämisen jälkeen peli alkoi kulkea jollain tapaa, mutta hyvältä ei silti kierros tuntunut missään vaiheessa. Ei tässä auta kuitenkaan lannistua sillä reissusta jäi mieleen kuitenkin muutama onnistunut lyönti. Kyl tää tästä. Ehkä.

Viikonloppuna suuntana on Tallinna. Onneksi on kyseessä kaveriporukan golfreissu eikä työmaan virkistysmatka. Ei tarvitse nimittäin kiskoa ihan kaksin käsin sitä viinaa kitusiinsa. Alustavat sääennusteet näyttää parantuneen ja toivo onnistuneista kierroksesta elää. Ainakin illalla voisi olla selkeämpi keli jotta voisi torin terassilla bongailla pitkäsääriä.

Ennen matkaaa todennäköiseti tulee vain kerran pelattua; nimittäin tänään Aulangolla. Uusi 18-reikäinen kenttä tuolla aukeaa vasta ensi viikonloppuna joten vanhalla kentällä on iltaysi veivattava. Vanha kenttä on integroitu Hugo Standerskjöldin aikanaan perustamaan puistoon. Pieni kenttä jonka ominaispiirteenä ovat puiston jykevät tammet. Niihin on helppo osua sen kummemmin tähtäilemättä. Niin tänäänkin.

Nyt sitten on viikko takana todistettua addiutta. Aluksi lääkitys sekoitti hieman päätä ja varsinkin "vieroitusoireet" tuntuivat pari päivää todella ikäviltä. Alakuloinen ja väsynyt. Tuli kauhea migreeni kun ei syöminen kiinnostanut ja verensokeri laski.

Viikon jälkeen olo on paljon parempi, päässä ei enää pyöri kolme asiaa yhtä aikaa (oikeastaan kaipaan tuota, tuntuu ettei päässä pyöri nyt mitään). Voi katsoa televisiota ja yhtäkkiä huomata ettei ole varttiin ajatellut mitään, katsonut vain. Normaalisti koko ajan miettii jotain.

Musiikki sen sijaan soi päässä koko ajan. Ennen se oli vain puolet ajasta, nyt se on aina. Ympäri vuorokauden. Ja samat biisit. Mutta ei siihen sentään ihan sekoa, ainakaan enempää kuin oli ennen sekaisin :)

Pyörrän sitten puheeni. Aloin pervoksi ja porttaan Hain-softan 3rd Editionille. Homma ei ole kovin yksinkertainen, pitää hankkia serti tuolta ja allekirjoittaa tämä ja yhdessä luurissa testata jne jne jne. Tällä hetkellä Hain kuitenkin pyörii E60:ssä GPS-yhteydellä, latailee tietoja jne. Solupaikannusta pitäisi kai kokeilla pian myös.

Porttaus ei ole aina "käännät vaan uusiksi"-tyyppinen toimenpide, tässäkin tuli huomattua miten paljon vaikuttaa järjestys. Vanhoissa pystyi kontrolleja luomaan siten että NewLC:stä kutsui suoraan ConstructLlää, nyt pitää välissä heittää ikkunan tiedot sisään tai muuten kaadutaan. Ja capabilityt ovat ärsyttäviä.

Nyt vielä jostain syystä laite tekee niin, että kun yrittää ladata, jäädään miettimään. Jos avaa taskilistan, laite tajuaa kysyä että mikähän yhteystapa olisi pop ja sitten lataa. Muuten ei lataa mitään. Eli jostain syystä ei jääkään auki yhteys verkkoon ensimmäisen valinnan jälkeen kuten edellisissä S60-alustoissa. Ärh.

Laittanen jonkinlaista versiota joskus tässä jakoon kunhan siinä toimii vähän enemmän asioita. Ja kun tiedän voiko solua kysellä ilman Symbian Signediä, tämänhetkisten tietojen mukaan ei, mutta kun dokumentaatiota en taas löydä mistään tästä asiasta. Hyvä kun löytyy edes capabilityjen nimet jostain. Se kai vaatinee ReadDeviceData-kapan, johon tarvitaan ainakin ACS Publisher ID sitten. Pitäisikin selvittää kelpaako Thawten serti, Verisignin kun ovat niin järjettömän kalliita (vaikka Verisign omistaakin Thawten...)

Tutkailin tässä taas hieman tuota 3rd Editionia ja vaikuttaa siltä ettei Hain ainakaan täysillä toiminnallisuuksilla tule tuolle alustalle tulemaan hetkeen, ei välttämättä koskaan. Syitä on muutama:

• SDK vaatii Metrowerksin Codewarriorin jotta voi kääntää emulaattorille kamaa. Miksi maksaisin turhasta kilkkeestä jolla ei tee mitään?
• Cell ID:n saaminen on muutamien testaajien mukaan melko hankalaa, ehkä jopa mahdotonta ilman Symbian Signed -ohjelmaa. Oikeuksia saada tuota tietoa laitteesta ei ole ilman että ohjelman ID on signed-alueelta ja ohjelma oikeasti on allekirjoitettu. Eli siis pitäisi maksaa joka versiosta että saisi toimimaan, jopa testiversioista tämänhetkisten kokemusten mukaan.

Vaikuttaa siis siltä, että jonkinlaisen version ehkä voisikin tehdä, mutta ilman solupaikannusta. Symbian Signed on totaalisen typerä keksintö, joka ei auta yhtään mitään koska tuossa tehtävä "testaus" ei oikeasti testaa mitään järkevää. Miksi siis maksaa jokaisesta versiosta rahaa Symbianille ja testiorganisaatiolle?

Ja ei, freeware-reitti ei käy. Vaikka tätä ohjelmaa jaetaan ilmaiseksi, itse sisällössä voi olla kaupallisia intressejä, joten freeware-säännöt eivät hyväksy.

Eli jääköhän minun mobiilikehitykseni Symbian-alustalla sitten vähiin hetken päästä kun kaikki pyörivät Symbian 9.x:llä ja käyttäjät pelotellaan olemaan asentamatta mitään muuta kuin allekirjoitettuja sovelluksia virusten pelossa. Sen näkee sitten, tällä hetkellä ei ainakaan näytä pätkääkään kiinnostavalta alustalta.

Mutta ällös huoli, eiköhän Nokia pian julkista jonkin ostamansa satunnaisesti viritellyn sovelluksen, joka tekee jotain samanlaista ja joka on taivaan lahja maailmalle koska on Nokian.

Vihdoinkin ehdin ja jaksoin ottaa asiakseni laittaa teiden nimet Hain-palvelun karttoihin. Automaattialgoritmi ei tietystikään ole niin hyvä kuin ihminen asettelemassa käsin, mutta nyt tekemäni pikainen algoritmi on ihan toimiva. Ja ainakin parempi kuin ei nimiä ollenkaan.

Seuraavaksi voisikin sitten laittaa zoomin toimimaan vähän erilaisilla portailla eikä vain neljää vaihtoehtoa.

Huomasin tuossa Digitodayn artikkelin Mobiilihaun tieto on kateissa. Siinä Christian Lindholm puhuu paikkatietohauista ja jotenkin tuntui juttu tutulta. Halutaan etsiä palveluja läheltä. Halutaan profiloida käyttäjää. Halutaan yhteisöllisyyttä. Ihmisten voitava itse lisätä tietoja ja kommentteja. GPS on kiva, muttei aina käyttökelpoinen. GSM-solupaikannus olisi pop, kunhan ei toimi operaattorin kautta. Hmm, miten tämä on niin tuttua...

Ai niin, teimmehän ohimennen tuollaisen Hain-palvelun, jossa on GPS-paikannus, GSM-paikannus ilman operaattoria, palveluhaku, voi kuka tahansa lisätä tietoja, betaversiossa arvostelut ja kommentoinnit ja entistä paremmat kategorioinnit jne. Siksihän se kuulosti tutulta.

Pitänee heittää mailia ja vihjata jos ei ole vielä tätä huomannut. Ja jonkun Dan Mellingerin mukaan Yahoo! muka kehityksen kärjessä, höpsistä! Ai niin, se olikin suurista kärjessä. Mutta ei se suuruus paljoa auta, jos ei ole tietoa sieltä mistä käyttäjät haluaisivat.

Harvoin tulee hyvälle tuulelle kun lääkäri kertoo itsellä olevan jonkun sairauden. Nyt kuitenkin tulin. Olen F90.0. Olen ADHD-aikuinen. Olen addi. Mutten addikti.

Niin kauan kuin olenkin kuvitellut vain olevani erittäin saamaton ja asioita välttelevä ja se on aiheuttanut suuria ongelmia. Nyt onneksi ystäväni vihjeestä tajusin, että kyse voi oikeasti olla ihan lääketieteellisestä tilasta. Ja niinhän se olikin.

Yritin ensin päästä terveyskeskuksen kautta hoitoon, sain kuukauden päähän lääkäriajan. Lääkäri oli nuori, tuntui melkein äskettäin valmistuneelta. Sanoi ettei tiedä mitään ADHD:sta mutta teetti lyhyet kyselytestit ja sanoi puhuvansa vanhemman lääkärin kanssa. Sain sitten masennustestistäkin korkeat pisteet ja lääkäri ehdotti masennuslääkkeitä, josko olisikin siitä kyse.

Itse olen tuntenut kyllä masennusta, mutta enemmänkin siksi että saamattomuusongelmat aiheuttavat sitä. Ei niin, että masennus aiheuttaisi saamattomuutta. Joten päätin hankkia itse ajan erikoislääkärille enkä aloittaa masennuslääkkeiden käyttöä.

Yllättäen erikoislääkärille sain ajan heti, lääkäri teetti pitemmät, maailmanlaajuisesti käytössä olevat testit, kyseli asioita laidasta laitaan sekä tutki mahdolliset neurologiset ongelmat ja kilpirauhasen. Oireita kun voi tulla muistakin.

Mitään muuta neurologista syytä ei ollut, joten sain diagnoosiksi ADHD:n. Ja se oli helpotus. En olekaan laiska, saamaton ja asioita välttelevä!

Nyt sitten yritetään lääkityksellä ja kuntoutuksella saada asiat kuntoon. Pelkkä diagnoosi jo auttaa paljon.

Nyt hurjan parin päivän satunnaiskäytön jälkeen lienen ammattilainen Qtek 9100:n käytössä ja voin kommentoida sen soveltuvuutta kaikkeen.

Laite on selkeästi PDA jolla voi soittaa, ei suinkaan puhelin, jossa on PDA-ominaisuuksia. Tämän tietysti tiesin ja kiinnostikin miten hyvä tuo puhelinpuoli sitten on. Pitää kasata tähän listaa ongelmista ja toimitella niitä sitten Qtekille/MS:lle, jos jotain tekisivät.

Hyvää

• Kun kuuntelee musiikkia ja tulee puhelu, musiikki loppuu. Kun puhelu loppuu, musiikki jatkuu. Yksikään käyttämäni puheli ei ole tätä tehnyt.
• PDA-osion saa sammutettua kokonaan, säästää akkua.
• Media Player on pop verrattuna vakiosoittimiin muissa käyttämissäni
• Remote Desktop
• .NET Compact Framework, Win32API jne. Kehityskalut hyvät.
• Voi soittaa samantien takaisin äsken soittaneelle ilman selailua tulleista puheluista.
• Kuulokkeissa äänenvoimakkuuden säätö ilman laitteen sorkkimista.

Huonoa

• Jos laite on lukittu ja tulee puhelu, ei äänenvoimakkuutta voi säätää ilman että tökkii puhelimen auki. Ja tämä ei onnistu puhuessa ilman handsfreetä
• PDA-osion saa sammutettua kokonaan, mutta tämä sulkee verkon käytön jne. Näyttö on siis väkisin päällä jos haluat pitää musiikin soimassa, ircin käytössä jne.
• Näytölle ei ole mitään suojaa, ellet käytä laukkua. Ja nehän ovat epäkäytännöllisiä ja vyökoteloita ei kuulemma saa käyttää ikinä.
• Näppäimistössä ei ole ctrl, alt eikä esc-näppäintä!
• Näppäimistön tuntuma on ikävä ja välilyöntinäppäimessä kaksi kytkintä, tuntuu inhottavalta kun naksuu kahdesti kun painaa keskeltä.
• Näyttö menee omituisen raitaiseksi auringossa, ei juuri luettava ainakaan aurinkolasien kanssa. Nokia 9500 on ihan toimiva auringossakin, vaikkakin näyttöön tulee joskus myös raitoja.
• Lukitus onnistuu ruudusta hyvin pienestä kohdasta eikä sitä saa ohjelmoitua vakiona mihinkään nappulaan.

• ITU-näppiksen puute on ikävä asia kun haluaisi vain naputtaa pikaisesti jotain.
• Näyttöä ei kai saa pakotettua vaaka- tai pystytilaan vaan vaihtelee näppäimistön tilan mukaan. Saa kyllä nappiin sidottua käännöksen, mutta en haluaisi sen ikinä kääntyvän tietyissä tilanteissa.
• Käsialan tunnistus on ihan turha minulle, kirjaimet heiluvat isoina ja pieninä, tunnistuvät väärin jne. Nokia 7710 tunnistaa paljon paremmin. Onneksi tuossa on muitakin syöttötapoja.
• Miksei puhelumoodissa ole pikanäppimiä esimerkiksi nuolissa? Alas: tulleet puhelut, ylös: soitetut puhelut, vasen: ohi menneet jne.
• Jos puhelin on vibralla, äänenvoimakkuussäädin ei vaikuta mitään puhelun ääneen!
• Puhelin tuntuu välillä jumahtelevan kivasti, en tiedä johtuuko siitä että Pocket Outlookissa on pari tiliä, joissa on useita lootia ja inboxeissa ~100 viestiä, ainakin näiden kanssa tulee hidastelua välillä (äsken yritin lähettää tekstiviestin ja piti odotella puoli minuuttia että käyttöliittymä suostui tekemään jotain järkevää).

Naputtelen lisää kommentteja kunhan ehtii ja huomaa. Kuten tästä jo näkee, se että käyttis on hyvä ei tarkoita että laite olisi puhelimena hyvä.

Nyt on sitten Qtek 9100 hankittuna ja pääsee kehittämään sinnekin tavaraa. Hain ainakin pitäisi portata ja epäilen ettei ole kovinkaan iso asia. Näkee nyt miten käy.

Laitteen käyttö tuntuu aluksi vähän hassulta, siitä on aikaa kun olen viimeksi Pocket PCitä käytellyt. Ensimmäinen ärsyttävä piirre löytyi heti: vanhassa iPaqissani (3630) oli Compaqin task manager -softa. Tästä en vakiona löytänyt kuin Start-Settings-System-Memory-Running Programs ja on vähän liian monen mutkan takana. Meinaan jos Puttyn käynnistää, olisi ihan kiva päästä takaisinkin siihen helposti. Jos meinaan ikonista painaa, se haluaa käynnistää vain uuden yhteyden. Netistä varmaan löytyy tähänkin sopiva softa.

ActiveSync on aiemmin ollut ongelmaton, mutta nyt ei. 4.1 asentuu, kännykkä tunnistuu ja virtuaaliverkkolaite näkyy. Mutta laitetta ei tunnisteta, ei millään. Kokeilin resettiä kytkettynä, silloin yhtäkkiä löytyi joku sync-laite, mutta ei sekään asiaan vaikuttanut. Ja laitetta kun ei voi päivittää ilman ActiveSyncciä niin ei voi edes kokeilla toimisiko sitten uudempi ROM.

Aiemminkin ActiveSyncissa on ärsyttänyt se, että laite pitää ensin partneroida kaapelilla. Vasta sen jälkeen voi yhtyä verkon, IR:n tai BT:n läpi. Olisi Ihan Kiva^tm jos laitteen voisi kytkeä muutenkin, varsinkin kun ei yhteyttä nyt tunnu saavan. Ohjekirja ei sano mitään muuta kuin "asenna ja kytke", ActiveSync samaten ja troubleshootterit vain selittävät palomuureista mutta ei niilläkään merkitystä näytä olevan. Ärr.

Niin ja näyttö kääntyilee näppiksen mukana, tähän olisi kiva saada optio että näyttö pysyy samassa tilassa aina. Tympeää kun SSH-yhteyden läpi koko ajan heilutellaan näytön kokoa eestaas, eihän tuota nyt taskussa voi pitää näppis auki. Ja ääkköset ei toimi Puttyn kanssa kun eivät ole suoraan näppäiminä, tietysti.

Pitää vielä enemmän tutkailla ja yrittää saada yhteys auki että saisi päivitettyä. Sitten voi vääntää softaa ja maailma pelastuu jne.

Ja sitten selvisi, että ei ollut vain DHCP Client päällä. Tämäkin olisi hyvä selittää jossain, en ainakaan törmännyt tähän missään troubleshootterissa (mutta se ei meinaa mitään, hypin aina niitä niin nopeasti läpi). Mutta josko nyt sitten synkkaisi.

Ja sen verran vielä, että infrapunalla sain lopulta menemään läpi kunhan potkin hard resettiä jne. Eli laitteen kai saisi myös BT:llä paritettua kunhan asetukset laittaisi. Parin tunnin taistelun jälkeen siis USB-yhteys toimi ja sain päivitettyä kakkosversion ROMmin sisään. Ja sen jälkeen ei olekaan ollut ongelmia piuhalla tai BT:llä synkkailla.

Nonni sit, vihdoinki sain ikkarin koneen..eihän sitä oo odotettu ku kaheksan vuotta..siistii vaikka oon kipee..jouduin odottaa tänään 1.5h et pääsin terkkarille..ihan kiva..meinas mennä hermo ku on nii paha olo..mut se siitä..Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!!

Tässä vihdoinkin ehtii hieman käyttää aikaa CSS:n vääntämiseen Hain-sivulle jotta se toimisi paremmin mobiiliselaimissakin ja heti törmää ihanaan Nokiamaisuuteen. Miten seuraavan pitäisi näkyä:

HTML
<img class="visual" style="float:left" />

CSS
.visual { display: none; }

Arvauksia? Tietystihän normaalit selaimet toimivat oikein ja jättävät kuvan näyttämättä. Vielä sitten kun tuon .visual-määritteen laittaa @media handheldin sisään, saadaan hienosti piilotettua turhat leiskakuvat, eikös?

Ei. Nokian insinöörit (tai keneltä esimerkiksi 6680:n selaimen ovatkaan repineet) ovat päättäneet, että jos class-määreen mukaisesti on sanottu ettei näytetä, ei näytetä paitsi jos style-määreessä on sanottu vielä float. Silloin näytetään aina! Niin, miksikös sitä floattaisi jos kerran ei haluta kuvaa näyttääkään, sivuntekijän mokahan tuo.

Argh brgh!

Joudun siis tekemään class="visual fl" ja määrittämään fl { float: left; } jotta homma toimisi. Kiitos, Nokia, kun pidätte huolta että selaimetkin toimivat.

Positiivista sentään se, että selain tottelee handheld-mediaa.

Mutta sitten huomaankin, että attribuuttien periytyminen ei toimi. Jos määritän h1:lle class="visual" ja sen sisälle laitan img, tietystikään tuota kuvaakaan ei näytetä. Mutta Nokian laatuajatteluun tietysti käy se, että kuva näytetään. Hienoa!

Samoin jos määritetään elementille marginaali, floatataan se ja asetetaan ei-näytettäväksi, silti selain käsittelee marginaalit ja muut ja siirtää muuta sisältöä vastaavasti. Jes!

Jos joku kuvitteli IE vs Netscape vs Mozilla vs Opera -touhun olevan vaikeaa, tervetuloa Nokiaselaamisen ihmeelliseen maailmaan.