Kategoria: - (helmikuu 2007)

Töitä, koiran pesua, pyykinpesua ja ruoanlaittoa, mutta mukavaa sellaista. Jotenkin on ihanaa olla kotona!!Oli ihanaa olla eilen ruokakaupassa muuten! Tuttuja tuotteita ja ei tarvinnu miettiä mistä löytää mitäkin, laaja valikoima! Mä ihan niinkuin vietin aikaa siellä kierrellen ja katsellen!

Jälkipuinnit matkastamme ovat alkaneet ja tässä satoa siitä; Enrique on käynyt lääkärissä täällä Suomessakin ja jatkotutkimukset kädestä alkavat- pari päivää saikkua ja silleen. Lisäksi Enriquen tililtä oli veloitettu yksi kahdeksan henkilön yöpyminen Grenoblessa vaikka emme koskaan siellä paluumatkallamme ees yöpyneet. Meillä oli alustava varaus sinne, mutta emme käyttäneet sitä. Aika jännää, että pystyy noin vaan tililtä ottamaan 160 euroo rahaa - ilman koodia ja allekirjoituksia! MUTTA MÄHÄN SANOIN ETTÄ NIIN N........... EI VOI LUOTTAA!!! Saa nähdä kuinka siinä sitten loppujen lopuksi käy!

Kuinkahan muilla matkalaisilla on viikko lähtenyt käyntiin?? Kommentteja odotellessa?

 

Huh, huh! Reissu takana ja ekaa päivää töissä vajaa 5 tunnin yöunilla! Eilen ei matkustettu yhtään sen enempää kuin n. 15 tuntia!!!
Summa Summarum reisusta- muutamia paikkoja jäi esittelemättä, joten tässä niistä pikku pätkät;
Perjantaina olimme siinä kuuluisassa Mummolaaksossa, jossa Sinikka ja Rasva Rosita ovat aloittaneet laskettelu-uran! Täytyy kyllä sanoa, että biisin "I never promised you a Rosegarden..." sanat sopivat tähän kuin puutarhakeinutuolihissi Mummolaaksoon! Herran Isä siunatkoon mikä mesta! Se on varmaan (kaikesta päätellen) ollut La Graven ensimmäinen laskettelukeskus joskus 1970-luvun tammikuun alkupuolella! Ja valitettavasti sen jälkeen siellä ei uudistuksia ole tehty! Oikeesti ne puutarhakeinutuolihissit oli järkyttävän pelottavat, rinteitä 3 ehkä ja hissilippujärjestelmäkin oli hieman vanhanaikainen! No suut oli aluksi kaikilla mutrulla kun sillä Skibussilla sinne päästiin (jostain syystä muuten se Skibussi oli ilmainen)! Päätettiin kuitenkin tehdä päivästä väkisin hyvä, jäisistä rinteistä ja -70-luvun tunnelmasta huolimatta! Minä, Sinikka ja Jlo laskettiin koko päivä ja muut hengas 50-luvun terassilla odottaen kotiinpääsyä!Otettiin videolle Sinikan ja mun fronttitonnit päivän päätteksi, niille ollaan naurettu muutama kerta - aika lennokkaat ne oli molemmilla!

La Graven rinteet on jo nahty! Päätimme aamulla mennä valloittamaan uudesta Les 2 Alpit. Niissä rinteissä on vaan sitä jotakin....Kahdessa päivässä olemme valloittaneen niistä ehkä 1/20 osan!

Ei enempää eikä vähempää, mutta minähän olen nykyään Rossignolin testilaskija. Mulla oli jotkut BRÄNIKÄT laudanpätkät alla, kuulemma 600 euron skimbat!!!Niitä nyt tässä testaillaan pari päivää femman päivävuokralla. Meidän joukossa on myös uusi lautailija, hänkin kuuluu Rossignolin talliin!

Kissan perässä päästiin helposti takas kotiin ja sitten iski auringonpistos, jano ja kaamee nälkä. No terdelle tarjoillaan pizzaa ja sen sellaista, jota oli pakko maistaa. Sitten iski chillausbuumi ku sunny paisto aika mukavasti suoraan nassuun.

Laskut jäi siihen ja siirryimme 3200 metristä alas kotiterdelle kaakaolle. Keittiöhenkilökunta huutaa jo syömään, joten PirttiHirmun on aivan pakko lopettaa!

Sinikka lähettää terkut, että nassu kesii ja massu pesii - olokaa varovaisia sen auringon kanssa siellä Suomessa!

tanaan oli muka hieno paiva tulossa. aurinko paistoi ja minakin vahensin vaatatta etta tarkenee pelkalla windstopperilla... No kun paastiin 3400 metriin niin, totuus kavi ilmi! Liian vahan paalla ja muistui lapsuuden Ruka ajat mieleen ja ei yhtaan huvittanu.
Lahdettiin sitten hakemaan tuulen suojaa off rinteilta ja se olikin aika vaativaa, laskeuduttiin ainakin tunti alaspain ja oli kumpareikkoa, kappeita metsareitteja, half pipea, mutta selvittiin... Enriquen olkapaa muljahti pikku grapissa... nyt on eessa hanella siis laakarireissu....
Pahuuden terassin kautta, monttuun, kauppaa ja kotin tekemaan Burton ruokaa. Vahan jai harmittamaan vahaiset laskut, mut ilma ei suosinut meita tanaan.

Ranskasta terkut, rinteet aivan utopistisen pitkat, tuntuu ettei ne lopu koskaan tai sit ne loppuu vasta klo 13...
Eilen oltiin Les 2 Alpes nimisessa paikassa, siis kasittamattomia rinteita, mut myos siirtymiset oli jumalattoman pitkia. Rasva Rositan sukset haukkas paskaa ja omat siskonmakkarat sai kylla sellasta kyytia, etta pikkasen oli jalat tukossa illalla!Sinikka veti BackSlashit selallaan sukset kohti taivasta; frontti tonnin jalkeen landays kuulemma epaonnistu!
Aurinko paistanut nyt pari paivaa ja Sinikan naama alka olla jo ku aidon hiihtopummin: Meilla muilla on viela siihen paljon matkaa!
Tanaan oltiin Chevalier;ssa katsastamassa rinteet ja huh, huh.... en ma ees tieda kuinka monta kymmenta niita siella oli?! Helevetisti kuitenkin. Porukkaakin oli aika paljon ku ranskalaisilla on alkanut lomat; se nakyi kasari vaatteina, ilman pipoo laskemisena ja hillittomana ryntaamisena, etuilemisena hissijonoissa. hyvin me kuitenkin tavoliie opittiin ja ryntailtiin siella muina miehina ranskalaisten joukossa.
Huomenna La Graven rinteisiin!!!!

Oli aika yllätys kun vasta muutama viikko sitten huomasin Poliisi-TV:n jutussa maininnan henkilöstä, joka oli aiheuttanut/edesauttanut kolmen ihmisen kuolemaa ja kyseessä olikin henkilö jonka tunsin. En kovin hyvin, mutta kuitenkin. Surullista asiassa on se, että tunsin myös ainakin ensimmäisen uhrin ja mahdollisesti toisenkin, jos olen käsittänyt oikein kuka hän oli.

Kaikkea sitä sattuu ja tapahtuu, tulipahan ikäviä muistoja mieleen. Itse kun muistan elävästi erään aamun noin viikko ennen ensimmäisen kuolemaa. Kävelin hänen kanssaan bussille jatkojen jälkeen (tietysti selvin päin) ja hän oli niin positiivinen kun elämä tuntui välillä hymyilevän. Ja sitten joitain päiviä myöhemmin tulee uutinen, että onkin kuollut lääkeyliannostukseen. Ei mukavaa. Jo tuolloin oli puhetta tuttavapiirissä, että ei ihan välttämättä ollut oman käden kautta kuolema.

Oikeus näyttää tuominneen kaikki kuolemantapaukset Taskisen aiheuttamaksi, hovioikeus vielä miettii asiaa lopulliselta kannalta.

Suomalaista golfhistoriaa tehtiin viime viikonloppuna kun Mikko Ilonen voitti ensimmäisenä suomalaisena European Touriin kuuluvan kisan; Indonesian Open Jakartassa. No tarkalleen ottaen kuparisen rikkominen ei pidä aivan paikkaansa sillä naisten LETillä Minea Blomquist voitti vuonna 2004. Ilonen puolestaan vuonna 2000 teki siihen mennessä suurimman suomalaissaavutuksen voittamalla British Amateurin. Niin tai näin: Ilosen tarina kansainvälisessä golfissa on kuitenkin pahasti kesken ja uskonkin että Kankkosen sekä Väinölän viitoittama tie senkuin levenee - päätyen aina USAn majoreihin kenties? Jokatapauksessa pelitilaisuuksia Ilosella voittonsa jälkeen on riittämiin; seuraavat kolme vuotta hän saa pelata lähes siellä missä haluaa.

Kahden ensimmäisen kierroksen jälkeen Ilonen oli 100% hyvissä asemissa, tosin ukkoskuurosta johtuen joutui hän jättämään toisen päivän kierroksen kesken. Lauantaiaamuna jatkettua kisaa edelleen ukkonen koetteli myös Ilosen peliä mm. kolmen bogin pötkön verran varsinaisen kolmannen kierrosen alussa; aamullahan oli vietävä loppuun edellisen päivä loput rei'ät. Pelin käännekohdaksi tuntui muodostuvan 13. rei'ällä tehty iigeli jonka jälkeen tappavan tarkka birdie. Päivä kaikkine keskeytyksineen loppui tälläkin kertaa kesken kun valoa ei enää riitänyt. Tämä välttämättä ei jatkon kannalta ollut huono juttu ollenkaan; pieni levähdystauko taisi tulla kreivin aikaan.

Viimeinen päivä tuntui olevan Iloselle hyvinkin selkeä. Edelliseltä päivältä jääneet loppurei'ät hienosti yksi alle parin 18. rei'än birdiellä. Yksi bogi lipsahti etulenkille, kentän 8. rei'älle. Määrätietoisesti Ilonen puski tämän jälkeen kolme paaria ja perään kaikessa rauhassa 12. reiälle birdien. Varsinainen paukku oli 15. rei'än kylmänviileä veto joka jarrutteli nätisti vihreälle vaikka lippu oli viety veden taake jemmaan enemmän kuin laki salli. Pöö itellenne! Tästä eteenpäin homma oli ennemminkin muodollisuutta vaikkakin värikästä. Viimeisen rei'än tap-in ja vapautunut tuuletus kertoi kaiken: Vihdoinkin!

Mikko Ilonen 15.llä hybriidi käsissään.

Ilosen kisakortit.

"Ilonen on härkä!" (c) Punnu, #golfklubi
"Messevä droo #15llä" Tykki alias Mr. Vialautanen, #golfklubi

Tämän jutun aiheesta tarinoitiin toisaalla näin:
"MIKKO ILONEN VOITTI INDONESIAN AVOIMET", Teemu Tyry
"Mikko makes history with victory in Jakarta", PGA European Tour
"Ilonen tähyää yhä ylöspäin", Jere Jaakkola
"Ilosen tie European Tour -voittajaksi", Jere Jaakkola

Vihdoin viimein lomalle... Tätä kaivattiinkin. Alkuviikko pelkkää laiskottelua ja oleskelua. Torstaina sitten alkaakin hulabaloo, kun suuntaamme koko perheen voimin kohti Turkua ja Karibian kylpylää. Sieltä saavuttuamme minä häivyn viikonlopuksi pikkuiselle leirille riehumaan tuttujen kanssa ;) huippua.

  Suomen euroviisukarsinnatkin tuli eilen illalla katsottua. Hanna on kyllä mahtava laulaja, sitä ei käy kiistäminen, ja häntä kannustinkin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että Pakarinen ei ehkä pärjää viisuissa. Toisaalta, eipä valikoimassa ollut muitakaan, jotka omasta mielestäni pärjäisivät euroviisuissa, kuten Lordi (vaikken Lordista pidäkkään...). Jann Wilde & Rose Avenuella oli persoonaa, mutta biisi ei ollut tarpeeksi tarttuva... Okei, jätän tämän ruotimisen tähän. Enpä itsekkään ole mikään musiikin asiantuntija, pääasia, ettei sinne mitään Antti Tuiskua lähetetty. Ehkäpä Pakarinen on kuitenkin paikkansa ansainnut :) Eipä sitten muuta, kuin peukut pystyyn.

Viimeisenä päivänä ennen hiihtolomaa saatiin taas kerran nauttia Wanhojen tansseista. Puvut olivat jälleen kerran hienoja ja itse päätin samantien, että peruskoulun jälkeen on lukio! Onhan nuo vanhemmat sitä tolkuttanutkin, että sinä minnekkään amikseen mene, kun on noin terävä pää. No, ehkä se on terävä tai sitten vanhemmat näkee, mitä haluavat nähdä, mutta toinen juttu onkin tuo mun asenne... En oo mitään lukija tyyppejä, koulussa pärjään lähinnä kuuntelemalla tunnilla. Arvosanat on sitten 7-10, ääripäät hieman harvinaisempina. Mutta kaipa se lukio sitten on, minne suuntaan seuraavaksi, kunhan ysiluokasta vielä selvitään. Onpahan sitten, mistä valita, kun jatko-opintoja mietiskelee...

Ja lopuksi rentouttavaa hiihtolomaa kaikille (tai siis sinulle, joka jaksoit lukea vuodatukseni loppuun asti)!

Sain tänään salaiseslta ystävältä Jane Seabrook;n kirjan "Pörrölogiaa- nauru elämälle."
Tässä muuta hauska lainaus kirjasta:
1. "Mikään ongelma ei ole niin suuri tai mutkikas ettei sitä pääse karkuun."
(Nii-in..)
2. "Nämä ovat periaatteeni, ja jos ne eivät miellytä...niin on minulla muitakin."
(Sopii open hommiin loistavasti)
3. "Käteen jäävä palkka ei edes tule käteen."
(Tuolta tuntuu aina palkkapäivänä kun on maksanut laskut)
4. "Rahojen loppuessa on aina kuukautta jäljellä."
(Tää on niin tosi ku olla ja voi)
5. "Jos taivaassa ei ole suklaata, pitäkööt taivaansa."
(GeishaKati on tätä mieltä todellakin)
6. "Älä johdata minua kiusaukseen. Löydän sinne itsekin."
( Hih, hih)
7. "Vihaan juorujen levittämistä - mutta mitä muutakaan niille voi tehdä?"
(Aika paha)
8. "Keski-ikä on sitä että voi tehdä mitä ennekin....mutta ei aina viitsi."
(Tulevaisuus?)
9. "Nyt kun ruoka on korvannut elämässä seksin, ei tahdo päästä edes omiin pöksyihinsä." (Voi hitto!)
10. "Elän omassa pikku maailmassani. Se on ihan jees - täällä minut tunnetaan."
(Suloista)

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!!

Aika tapahtumarikas (rikos) päivä! Koulumme kova kolmikko oli välitunnilla päättänyt hyvin vuoksi rikkoa jo ennalta reikäsen vessan oven liikuntaviraston pukukopista! Rehtori nuhteli poikaa joka oli kuulustelu vuorossa: "Kysymyksessä on omaisuuden rikkominen ja siitä joutuu maksamaa." Poika: "No, se pitää sitten maksaa- rahaahan se vaan on!" Noin helppoa se on!
Meni tunnin verran tästä niin jäällä oli kunnon tappelu; kaksi poikaa hakkas toisiaan kuin lätkäottelussa konsanaan. Hoh hoijjaa, että sellanen päivä tänään!
Saas nähdä mitä huomenna kun on YSTÄVÄNPÄIVÄ?!?

Ei taas jummarra miten on pitänyt tehdä näinkin yksinkertaisesta asiasta niin vaikeaa. Jos haluaa S60-softasta avata URLin selaimessa, tutkitaan onko selain käynnissä ja jos ei, käynnistetään. Jos on, heitetään sille URL. Kuulostaa helpolta? Onhan se (jos löytää tiedot miten), paitsi 3rd edissä.

3rd Edissä kun tuli ihana platform security, ei nyt voikaan lähetellä selaimelle viestiä että "mites olis jos menisit tuohon URLiin", koska se vaatii swevent-kapan. Ja sitähän ei noin vain itse laitella siihen. Argh. Eli nyt sitten voidaan avata selain, mutta jos selain on jo auki, ei sinne sitten uutta URLia laiteta noin vaan.

UIQ-puolella tämä ei kuulemma ole ongelma, siellä on nätti muutaman rivin pätkä jolla hoituu, on selain auki tai ei. Luonnollisesti Nokia ei voi asiaa näin helpoksi tehdä.

Myöskin midleteistä jos availet URLeja, ne avataan vanhalla selaimella 3rd edissä, FP1:ssä kun vanha selain poistuu, ne aukeavat uudella. Ja mitenkään et voi sanoa että yritäpä nyt availla jollain muulla kuin vanhalla, tietenkään. Eikä voi muuten FP1:ssäkään sanoa että haluaisi avata muulla kuin uudella selaimella. Tietenkään.

Niin ja luonnollisesti 3rd ed MR:n mukana tulevat helpit eivät mainitse sanallakaan swevent-kapasta TApaTask-luokan kuvauksessa. Mitä sitä turhaan...

Tulipahan sitten taas naputeltua 2D-viivakoodin lukusoftaa tuossa ja tulipahan melkein valmistakin. Ärsyttävintä hommassahan on se, että Nokia ei toteuta rajapintoja joilla voisi sanoa että tarkennapa kamera itseäsi ja muuta mukavaa. Koodin luku onnistuu parhaiten ilman zoomia ja känny lähelle koodia, jos zoomaa, sumenee kuva jatkuvasti ja lukeminen on entistä vaikeampaa.

Joten hopi hopi, päivityksissä toteuttamaan nuo rajapinnat niin saadaan käytettyä kameroita paremmin. Ei ymmärrä miksei niitä ole toteutettu jo aiemmin. SonyEricssonillakin kuulemma ovat ihan nätisti käytettävissä.

Ai niin, tunnistus on huomattavasti nopeampi kuin vaikkapa Upcoden systeemi, kuvia vedetään reaaliajassa ja koodit tunnistuvat siinä nätisti. Ei tarvitse odotella kameran räpsymisiä ja muita. Tunnistustarkkuutta vielä pitää hieman viritellä että on tarpeeksi hyvä minun vaatimustasollani. Tällä hetkellä pienimmät 10x10 "pisteen" Datamatrix-koodit (3 merkkiä tai 6 numeroa) lukeutuvat oikein nätisti, sen kun osoittaa sinne päin. 24x24-koodejakin (36 merkkiä tai 72 numeroa) saa luettua mutta vaatii vähän enemmän kännyn asettelua ja heiluttelua pienemmän pistekoon takia. Testeissä luettu koodeja ruudulta, jolloin kontrasti tietysti hyvä ja koodien koko on muutamia senttejä.

Vein sitten N93:n päivitykseen kun 20-softaa ei NSUn kautta saa. Forum Nokiassa oli kerrottu että NSUn kanssa oli ongelmia ja osa puhelimista oli mennyt pimeäksi, joten siksi softa vedettiin sieltä pois. Kuulemma huollossa näitä päivitysongelmia ei ole.

No, softa ei päivittynyt ekalla kerralla, huoltomies sanoi että saattoi olla liian kylmä puhelin. Kieltämättä ulkona oli kylmä ja olin juuri puhunut hetken, sormet olivat aivan kohmeessa, joten voi olla että näin oli. Päivitys onnistui myöhemmin, mutta huomasinpa muutamia ikäviä asioita.

Idle-ruudun fontti on ainakin nyt erittäin ruma bittikarttafontti (muistelisin että ennen oli nätimpi) esimerkiksi soittimen ja tehtävien kohdassa. Jos asennan itse allekirjoitetun softan ja valitsen Näytä ohjeet (tjsp), tulee ilmoitus "ohjeaihetta ei löydy." Jos yritän asentaa Carbide.c++ 1.2:n Performance Investigatoria, tulee ilmoitus ettei tällaisia allekirjoitettuja softia voi asentaa. Asetuksissa on sanottu että kaikki asennetaan ja esimerkiksi App Trk asentuu, samoin omat allekirjoitetut softat. Erittäin ärsyttävää.

Pitäisi kai kokeilla puhtaalla formaatilla, mutta ärsyttävää jos backupit sotkevat näin. Vinkki Nokialle: tehkää siihen backuppiin valinta mitä palautetaan, aiemminkin on käynyt niin että palautus on sotkenut puhelimen. Esimerkiksi 6260:n kanssa ei voinut palauttaa, koska kamera lopetti toimintansa! Ei näin.

---

Näköjään myöskin sitten kalenteritietojen lähettely on rikki, en muista olenko aiemmin koettanut. Lähetin Bluetoothilla vCalendar-tiedoston kännyyn, se näyttää ikonina nätisti oikean, yrittää avata ja sitten sanoo "Viestityyppi ei käytettävissä." Arh.

Tänään palautin ekat tt-kokeet ja hirvee narinahan siitä arvostelusta syntyi! Kun tulee huonoja arvosanoja niin opettajassa tai arvostelussahan se vika on! Kokeet meni koko koulun 8-luokkalaisilla luokattoman huonosti, vaikka annoin edellisellä tunnilla "kokeeseen valmistavia kysymyksiä" lapun oppilaille kouraan!! Kokeeseen otin tuosta paperista kysymykset suurimmaksi osaksi! Kysyin luokalta tänään: "Kuinka moni voi rehellisesti sanoa, että on avannut kirjan ja valmistautunut kokeeseen?" 17 oppilaasta kaksi nosti käden ylös! Oli pakko sanoo; "Ei sitten kannata katsoo kuin peiliin!" Että mua äsrytti!!!!

Iltapäivällä opettajilla fronter koulutusta. Taas uusi atk-systeemi, jota pitää alkaa käyttämään, seuraamaan keskusteluja, opetusvinkkejä tehdä jopa omaa sivustoa sinne oppilaita varten, että he voivat virtuaalisesti opiskella ja tehdä tehtäviä. Ihan mielenkiintoinen se oli, varsinkin se oman sivun muokkaaminen!Mutta kun näitä alkaa nyt tulemaan joka vuosi joku uusi ohjelma niin kohta meidän ei tarvitse mennä kouluun ollenkaan - kaikki tapahtuu monimuoto-opiskeluna! Milloinkohan tulee ensimmäinen "koulu tai yläaste jonka voi käydä oikeesti monimuoto-opiskeluna?" Ei siihen kauaa mee, joku sen keksii (mun lisäksi) ja toteuttaa sen! Minkälaisenahan sen liikunnan sitten vois suorittaa?-Oppilaat olis personal trainerin asiakkaita ja ne raportois kehittymistään ja ruokavaliotaan mailitse.

Oltiin taas kaveriporukalla pelaamassa lätkää ulkojäillä! Hauskaa oli ja hiki virtas! Matsin jälkeen syötiin pizzaa (jota olin aamulla leipassut pari pellillistä), pullaan a la KorvaPuusti!
Sain tänään uudet laskettelumonot! Huh, ne on hienot ja ainakin näin ilman rinnetestausta tuntuvat hyvältä. Rinteessähän se totuus vasta kyllä selviää! neljä työpäivää jäljellä ja sitten pakataan monsterikassit ja lähetään kohti Alppeja! huisin kivaa, toivottavasti kelit suosii ja kaikki menee muutenkin hyvin.Mä aioin olla niin TURISTI koko reissulla! Kerrankin pääsee matkalle, ettei oo tarvinnu itse tehdä juuri mitään muuta ku maksaa matka.Kaverit kyllä sano, etten pysty olemaan välittämättä muiden epäorganisoituneesta toiminnasta, mutta katotaan-lupaan kertoa totuuden mukaisesti montako minuuttia, tuntia tai päivää olin turistina!

Olin tänään Thaimaassa....... mielikuvituksellisesti.. Nimittäin lämmitin saunan ja makasin siellä koirien ulkoilutuksen (-17 astetta) jälkeen ja kuvittelin että makaan jo Thaimaan valkoisilla hiekkarannoilla! Kuuma oli ( 80 astetta), mutta ajattelin, että "Ei haittaa, ennemmin kuuma ku kylmä!"
Oon istunut koko päivän ensiapukoulutuksessa; yksi opettaja käyttäytyi aika törkeesti siellä. Se oli ku "oppilas". Alkoi ekassa rivissä lukemaan omaan kirjaa. Kouluttaja näpäytti häntä ja tuli katsomaan mitä hän lukee, pyysi laittamaan kirjan pois. Ukkeli totteli, mutta piikitti myöhemmin kouluttajaa. Onneksi topakka nainen ei hätkähtänyt vaan antoi takaisin vielä kerran mukavalla lauseella! Sen jälkeen tökerö opettaja seurasi koulutusta ja kommentoi joka asiaan jotakin -ÄRSYTTÄVÄ UKKO! Että kehtaskin, kaikenlaista sitä näkee ja kuulee!

Mukavaa iltalukemista ilmaiseksi saa kun pitää oppilaille terveystiedonkokeet ja korjaa niitä sitten iltaisin!!!Huh, huh - ei sais nauraa, mutta joillekin vastauksille on vaan pakko! Harmi, että meillä opskilla on se vaitiolovelvollisuus jota on noudatettava... olis muutama hyvä juttu teille!Niistä sais muuten mahtavan kirjankin ja se olis kyllä parempi ku ne vistikirjat joita kirjakaupoissa myydään.Mä kyllä alan keräämään niitä "parhaita vastauksia" ja eläkepäivillä teen kirjan niistä - sitten niillä kirjarahoilla matkustan Thaimaan paratiisiin! Mä muuten oon siellä jo ens joulunakin (siihenhän on vaan n.10 kuukautta)!! Yksi mun unelmista on toteutumassa-mutta ei nielaista ennen ku kaikki on ihan selvää.. Onhan siinä vielä ainakin kaksi karvaista mutkaa matkassa! Te kaikki mun ystävät, ketkä käytte täällä blogissa, niin voitaiski järjestää ARPAJAISET, että KUKA TEISTÄ SAA TYTÖT HOITOON ENS JOULUNA!?Kaikki halukkaat vois käydä ilmoittautumassa, vaikka ihan vaan nimimerkillä tänne!!!Joo, tehään sellanen juttu, eli mä jään odotteleen kuinka monta halukasta tulee ja sit arvotaan se onnellinen voittaja!!Hoitopalkkioksi sais vaikka tuliaisia (huom:MONIKOSSA) Thaimaasta!
Kaikki mukaan siis... kannattaa!

Nyt on tullut hetki käyteltyä tuota Carbide.c++ 1.2:n betaa (mutta liian vähän että oikeasti siitä paljoa tietäisi) niin pitää hieman kirjoitella kokemuksia. Lisäilen myöhemmin jos tulee vastaan muita asioita. Positiivinen yllätys on ollut, pitää heti aluksi sanoa. Osa ongelmista johtuu Eclipsestä ja en voi sanoa olevani mikään osaava Eclipsen käyttäjä, joten jotkut ongelmat voivat hyvinkin olla "en vain osaa"-tyyppisiä.

MMP-editori

Aiemmin oli tuskaa kun piti naputella linkattavat kirjastot yksitellen ja lisäillä capabilityt ja muut käsin. Nyt on mukana MMP-editori jolla nämä hoituvat paljon helpommin. Vakiokirjastot ovat listassa ja siitä vain valitsemaan (jopa multiselect toimii, onneksi). Ja capabilityt hoituvat samoin. Kieliversiot voi myös hoitaa tuon avulla. Oikein kiva.

Debuggaus

Debuggauksessa ärsyttää se, että käynnistyksen jälkeen mennään aina koodin alkuun. Normaalistihan laitetaan breakpointteja sinne minne haluaa katkoa ja softa käynnistetään heti alkuunsa. Nyt vaatii yhden painalluksen aina lisää. Ja tämähän oli, kuten arvelinkin, asetusvika minun puoleltani. Tyhmä oletusasetus kuitenkin.

Laitedebuggaus on ihana. Usein on ollut tilanne, jossa emulaattorissa toimii mutta laitteessa ei. Nyt pääsee katselemaan mihin jämähti ja miksi. Muistidumppaus ei aina oikein tunnu toimivan eikä kaikkien muuttujien katselu mutta lyhyellä kokeilulla helpottaa elämää runsaasti.

Myöskin breakpointtien kanssa on vähän ongelmia, ainakin laitedebuggauksessa. Jos laitan tiettyyn kohtaan breakpointin, ei suoritus pysähdy siihen jos painan Resumea vaan pitää itse valita kohta ja käskeä ajamaan siihen kohtaan. Ei kiva jos on useita kohtia joissa pitäisi keskeyttää. Ehkä en vain osaa?

UI-editori

UI-editoria kokeilin vain hetken ja onhan se ihan nätti. Voi lätkiä labeleita ja muita ruudulle, en katsonut onko miten mahdollista skaalautuvuudet hoitaa, eli voiko sanoa "tämä on aina alareunassa ja tuo sitten sen päällä" jne. Ärsyttävää oli ainakin se, että esimerkiksi labelin tekstin väriä ei voinut vaihtaa mitenkään. Myöskin fonttivaihtoehtoja on vain kolme: normal, legend ja annotation. Mitenkään ei näytä voivan laittaa täsmälleen haluamaansa fonttia. Ja tietysti sekin ärsyttää vähän, että jos sanon labelille nimeksi label1, se onkin koodissa iLabel1.

Menuja voi editoida suoraan napsauttelemalla, vähän silmää särkee vain fonttivalinnat tuossa editoidessa, ei näytä ihan viimeistellyltä. Menuihin (ja muihinkin) voi määritellä suoraan eventtejä, eli koodigeneraattori tekee switch-caset koodarin puolesta ja kutsuu metodeja joissa voi sitten hoidella hommat. Ihan hyvä idea, vaikka luonnollisesti esimerkiksi .NETin oikeat eventit ovat ihan eri asia. Plussaa silti ettei Symbian/Nokia lähde laajentamaan C++:aa omilla eventtiviritelmillään :)

Myöskin navipanen kuvan, tekstin jne voi säätää suoraan editorista.

Vielä en kokeillut tehdä tabeja tai muita, nekin tuon kautta pitäisi onnistua helposti.

Kääntäminen

Nyt vihdoinkin kääntämisessä progressbaari päivittyy ja vähän näkee mitä tapahtuu. Vieläkin taisi silti SIS-generaattori pyörähtää vaikka koodi ei kääntyisikään, se hidastaa touhua ikävästi.

Käännösvirheiden kanssa on ongelmia aika paljon. Pitää aina katsoa sekä Problems- että Console-näkymät jotta tietää miten kävi. Joskus Consolessa näkyy kääntäjän virheilmoituksia vaikka Problems sanoo ettei mitään ollut vialla. Rasittavaa. Ja jostain syystä Problems-näkymä hyppää aina Warnings-kohtaan tässä koneella, pitää kelata ylöspäin että näkee virheet. Ei varoitukset niin kauheasti kiinnosta vakiona, vaikka tietysti pyrin tekemään koodia jossa ei niitäkään tule.

SDK:t

IDE tukee useita SDKita ja saman softan voi valita käännettäväksi millä tahansa yhdistelmällä. Ihan mukavasti tuntui toimivan, tietysti UI-editori vääntää 3rd edition -kamaa, joten sen kanssa voi joutua virittelemään jos haluaa vanhemmilla toimivaa. Myös UIQit on tuettuna.

"Intellisense"

Intellisense-kopio on erittäin hidas, tämähän on Eclipsen vika. Saa odotella useita sekunteja että lista tulee, jopa saman olion/luokan kohdalla. Ikävä tulee Visual Studiota. Täydennys ei myöskään toimi kaikkialla, varsinkaan joidenkin Symbian/S60-luokkien kohdalla. Omien suhteen toimii aika hyvin.

Import 1.1:stä

Jos valitsee 1.1:n workspacen, päivitys menee aika kivuttomasti. Kaikki ei ihan aina toimi, mutta melko pitkälti. Sen sijaan jos yrittää importilla ladata vanhasta, projekti ei toimi ellei tuhoile asetustiedostoja. Tämä korjattaneen myöhemmin. bld.infistä importtaus toimii paremmin.

Yhteenveto

Kaiken kaikkiaan oikein hyvä parannus 1.1:stä, luonnollisesti uudempi Eclipse ja CDT auttaa asiaa myös. Odotan mielenkiinnolla miten tästä vielä muuttuu ja tietysti toivon että Nokia antaa kiltille minulle ilmaiseksi version että voin jatkaa kilttinä oloa ;)

Kauden ennätyskierroksen jälkeen alkoi olla motivaatiovaikeuksia kun samanlaisia kierroksia ei alkanutkaan tulemaan solkenaan. Tuli siis törmättyä ’’Hei nyt mä hokasin kuinka tätä pitää tehdä!’’ –ilmiöön joka ei tietenkään toimi toivotulla tavalla. Sutimisesta tuli ankeaa puurtamista ja väkisinpelaamista.

Elokuun lopulla tuli osallistuttua seuran mestaruuskilpailuihin koska järjestivät eri sarjoja, jokaisessa sarjassa toki ilman tasoituksia. Kokemus oli ensimmäinen laatuaan ja häntäpään sijoitus ensimmäisen kierroksen jälkeen B-sarjassa varmistui lukemalla 109. Toiseen päivään lähtiessä oli mielessä ajatus: ’’Ei se tänään enää huonommin voi mennä!’’. Tämä aatos palkittiin numeroilla 122. Aallonpohja oli syvä josta ei tahtonut päästä irti ollenkaan ja viikon päästä tuli sudittua lyöntipelikisassa 121. Tuli elettyä kauden vaikeinta aikaa.

Syyskuun lopulla pidettiin #golfklubi kanavan mestaruuskisa Kytäjän uudella kentällä. Tasoituksien avulla kortin tuloksella 54+54=108 irtosi tuloslistalta kuudes sija. Olo oli itseasiassa helpottunut kun edelliskerralla samalla kentällä kortissa oli 10 lyöntiä enemmän. Tämä 108 tuntui ihan erilaiselta kuin seuran mestaruuskisojen 109, vaikka tuossa oli vain yksi lyönti väliä. Reissuun mahtui yksi birdie joka tuli sudittua samalla kun lähimmäksi lippua kisan voittokin. Kytäjän uusi kenttä on kohtalaisen rankka ainakin rupukuntoiselle läskille ja 17. reikällä oli virta loppua täysin. Kolmeen ensimmäiseen lyöntii tuli annettua kaikkensa sillä seurauksella että allekirjoittanut kaatui bägeineen päivineen griinibunkkerin viereen. Voipuneena äijä bunkasta sitten sai pallon sudittua kernille, tökkäys kohti kernin rinteeseen ripustettua kuppia jonne pallo myös laiskasti kiiveten upposi. Väsynyt par.

Heti tämän mestaruuskisan perään allekirjoittanut isännöi Golfpisteläisten extemporee syysretkeä Everstille. Oli äijä niin innoissaan ettei tahtonut housuissaan pysyä. Taisi olla yksi syksyn lämpimimpiä päiviä ja peli maittoi vaikkei tulos mitään ihmeellistä ollu; taisi mennä tuplaan tuokin reissu. Pääasia oli kuitenkin pelata Kiaran ja Jallen mukavassa seurassa.

Syksyn loput pelit olivat sitten melko väsynyttä järjestään ja Muuramessa kunto loppui totaalisesti ja ensi kertaa elämässä oli golfin vuoksi levättävä oikein tarkoituksella. Taisi olla liian hapokasta kun ei oikein pystynyt.

Lohjalla tuli kisattua kovassa tuulessa kesäkuun alussa. Leikkimielisen kilpailun kolmas sija tuloksella 107 lämmitti mieltä. Loput kuukaudesta tuli sudittua vaihtelevalla menestyksellä, pelaaminen kuitenkin oli pääosin hauskaa. Hugo alkoi kulkea lähelle  viidenkympin pintaa. Kuun lopulla pelattiin Golfpisteen kutsukipailu jonka nimimerkki Parti oli taikonut jo neljännen kerran. Legendaarinen lampIHallitus koottiin kasaan kahden vuoden tauon jälkeen. Uhosta huolimati menestys jäi heikonlaiseksi. Tällä kaudella Ringsidessa pidettävään juhlakisaan ministerit valmistautuvatkin sitten huolella tiukan thinkbox/playbox -ajattelumallin avulla; decisionline ylitetään kun jalat koskettavat Rinkun parkkiksen pintaa.

Kesäloma alkoi maanantaina 17.7 Pickalan semimaratoonilla eli tarkoitus oli kiertää kaikki keskuksen kolme kenttää. Alusta alkaen tuon urakan sutiminen oli melkoisen hankalaa vaikka tankkauksen suhteen ei kummempia ongelmia tuntunut olevan. Harmittamaan jäi suunnattomasti se että tulokseksi tuli 51/54. Eli joutui nostamaan kädet pystyyn ennen maalia uupumuksen vuoksi. Tätä keikkaa voisi koettaa kyllä uudestaan tänä suvena, tällä kertaa sitten maaliin asti. No jokatapauksessa Parkin 17. on todennäköisesti maailman kaunein reikä. Pickalan isäntien vieraanvaraisuus oli vertaansa vailla - kiitoksia vaan veli kaimaani ja erityisesti aina yhtä auringonpaisteinen Henkkuli!

Tuo Pickalan reissu imi miehestä mehut ja aatoksissa oli pitää pidempikin katkos pelaamisen suhteen. Kun koitoksen jälkeen illemmalla puhelimesta löytyi kutsu pelaamaan seuraavana päivänä Tawastia, tuli automaattisesti vastattua myöntävästi. Tiistain reissulle ei ollu minkäänlaisia odotuksia väsymyksen vuoksi. Olo tuntui kuitenkin yön yli levänneenä olevan parempi kuin koskaan. 11 ensimmäistä reikää tulikin sudittua omaan ennätystahtiin elikkäs +12, näistä kaksi viimeistä paariin. Nämät paarit jäivät muutenkin mieleen sillä ne tuli töksäytettyä sisään 10cm päästä kiposta; griiniin ei tullut kumpaankaan osattua. Loput kierroksesta menikin sitten triplatahtiin. Suomalaisuus taisi iskeä.

Seuraavana viikoloppuna oli vuorossa Nokia River Golf. Tuolla tuli sudittua korttiin numerot 104 mikä ei sinällään ollut pöllömpi kun ensimmäinen ysi taisi mennä 55een. Riverin 13. reikä on nysänelkku jonka valloitus on aina mielessä. Tällä kertaa tuli työnnettyä pallo reippaasti oikealle, 15. väylän reunaan, ja lipulle jäi matkaa ~45m. Kevyt nosto kernin suuntaan ja pallo kolahti tikkuun. Kimposi kuitenkin ~1m sivuun. Tuloskorttiin par sillä puttaaminen on persiistä.

Kesän tuloksellisesti paras kierros sattui muutama päivä Riverin keikan jälkeen kun Hugolla lyöntejä kertyi 95 (+27). Ensimmäinen satasen alitus jota varmaan lämmöllä tulee muisteltua pitkään. Allekirjoittanut hiipi puolenpäivän aikaan pienessä krapulassa klubille nauttimaan nestemäisen brunssin. Ensimmäinen ysi taittui lukemiin 51 joka taisi olla niukinnaukin heikompi kuin mitä tasoituksen mukaan olisi siihen mennessä saanut kertyä. Puolimatkan kylmää huurteista nauttiessa syntyi oiva ajatus pelin parantamisesta. Alku takalenkistä sujuikin vallan mukavasti ja kolmannella reikällä tuli kernikin jo tavoitettua. Putti sisään ja pöröpullon korkki auki! Loput reikistä menikin mukavan letkeässä fiiliksessä tuloksesta vähät välittäen. Olisihan tuo paremminkin voinut mennä mutta 44(+10) tuntui uskomattoman hyvältä. Kyllä tämä jossain kohtaa rikki tulee menemään mutta ei välttämättä sykähdytä aivan samalla tapaa kuten tämä vaivattomasti sudittu henkilökohtainen ennätysrundi.

Tulipahan sitten ladattua Inkscape kun oli tarvis vähän SVG-tiedostoja vääntää. Olipahan oksetus kun ensimmäisenä softa alkaa haastella suomea ja luonnollisesti aika hankala oli keksiä mitä mikin tarkoittaa monesta kohdasta. No, tietystihän softassa on asetukset. Mutta kieliasetuksia ei löydykään mistään. Argh.

Typerimmäksi tämän tekee se, että käyttöjärjestelmäni on englanninkielinen. Se, että satun olemaan Suomessa ja käyttämään suomalaisia numero- ja aikaformaatteja ei ole mikään syy ohjelmistolle puhua minulle Suomea. Luuleeko joku oikeasti että kaikki Suomessa oleskelevat osaavat suomea (saati että haluaisivat ohjelman toimivan sillä kielellä) ja kaikki saksassa olevat haluavat saksankielisen käyttöliittymän?

Jospa hieman mentäisi takaisin miettimään. Ja ei, en korjaa itse vaikka ouppensorsaa onkin. Valitan vain ja tuhoan kielitiedostot ilkeänä pois, jos sitten puhuisi englantia ];)

Viime kausi oli ensimmäinen jolloin halliharjoittelussa tuntui olevan jotain järkeäkin. Tuli otettua pieniä askelia jotka kuitenkin tuntuivat aikaisempaan nähden jonkinsortin harppauksilta. Hallitreenin edistyessä odotukset kaudesta kasvoivat ja händäritavoitteen, 30.7stä 23.8aan, saavuttaminen tuntui mahdolliselta.  Pallon hutkiminen oli helvatan kivaa ja vaivatonta.

Kausi alkoi huhtikuun puolenvälin tienoilla Rönnäsistä tiukan takatalven jälkimainingeissa. Itseasiassa ensimmäinen kerta ulkona oli pierumaan parkolkilla aivan kuten aiempina kolmina keväinä. Hassua että ulos teki mieli vaikka luntakin oli vielä ihan kinoksiksi asti; jopa griinin reunalla. Ulkona sutiminen pudotti ukon jäisen nurmen pintaan, mutta odotukset jäivät eloon.

Hugokin aukesi sitten vähän myöhemmin. Oli tunne kuin olisi ollut ensimmäistä kertaa pelaamassa tuota vanhaa pikkuysiä. Kyllähän kenttä oli jo aikaisemmilta kesiltä tuttu, itseasiassa ensi kontakti kenttään tapahtui jo 33 vuotta sitten jolloin tuli vedettyä pelaajien kärryjä. Keltaisen pörröistä Hugoa oli ilo sutia kevään korvilla. Kevät näytti jossain vaiheessa jopa kesältä ja pelikin tuntui kulkevan.

Virossa tuli vierailtua #golfklubi kanavan kera toukokuussa. Tässä kohtaa säät olivat vaihtunee hieman koleammiksi eikä viron kelit juuri suomesta poikenneet. Kaikinpuolin mukava reissu joskin golfillisesti jäi hieman ohkaiseksi. No clubsandwich oli yhtä mainio kuin ennenkin. Näitä höpinöitä muuten tuli aloitettua kirjailemaan ylös suurinpiirtein noihin aikoihin.  Tänä keväänä on luvassa uusi Viron reissu, jo kolmas peräkkäinen sellainen.

Huh, huh-nyt alkaa palautumaan viikonlopusta, paitsi nuhan sain TAAS!
Wau, mikä viikonloppu! Rasva Rositan synttärit muistetaan kyllä aina!
Lauantaina kokoonnuimme hallille kaikki klo 18 ja alkoi varsinainen show.
Varusteita sai lainata ne joilla niitä ei omasta takaa ollut ja niillä joilla oli - naurettiin, että kuinka vanhoja tai milloin niitä oli viimeksi pidetty päällä!
Kiekkoilijat olivat auttavaisia ja jelppasivat ensikertalaisia pukemaan kamat päälle (siellä kun oli harttaritkin aluksi väärinpäin). Koutsi piti taktiikkaluennon, josta kaikki ymmärsivät kai jotakin, peli oli ainakin sen näköistä, että kukin ymmärsi sen omalla tavallaan!
Omalta kohdalta täytyy sanoo, että juuri itse Areena ei sokaissut minua vaan se, että pleksi oli suurimman osan ajasta huurussa (varmaan edellisillan "jäykät" tukki sen pienen happireiän) ja katse oli varmasti jäätä kohti koko ajan! Sain mä yhden syöttöpisteen kerättyä kuitenkin, pidän sitä saavutuksena!
Rankkuskaba oli lähinnä yleisön (minkä yleisön) viihdyttämistä, mutta pari tyyppiä osas jopa maalinkin tehdä!Pelihetki päättyi yhteiseen joukkukuvaan ja omiin muistikuviin. Jokaisellahan ne oli otettu eri kulmista ja eri aikaan..
Saunaan oli vaarallista mennä sillä " Löylyjen Kuningatar" valtas sen ja saunotti kaikkia ketä sinne vahingossa samaan aikaan eksyi. Jälkipelit pelattiin siis kuumissa tunnelmissa!
Parhaan pelipaidan tittelin voitti ansaitusti Sinikka jolla oli Hämeenlinnan Tiikereiden ikivanha pelipaita! SE OLI HIANO!
Bileet olivat jatkuneet aina aamutunneille asti, ja niistähän me muut olemme kuulleet vain huhuja, mitä kaikkee on tapahtunut. Kuulemma "tärkeät keskustelut" on ollu aina sunnuntaina iltapäivään asti sillä kukaan näistä bilehileistä ei pystyny vastaamaan ees puhelimeen!!!!!
Puolitoista viikoa enää hiihtomatkaan, toivottavasti saan flunssan selätettyä sitä ennen!

HKL on näköjään testaamassa Upcoden "älyruutuja" muutamalla bussipysäkillä. Kamerakännykällä luetaan koodi ja saadaan tietoon pysäkkiaikataulu. Kiva idea, mutta tietysti löydän tästäkin negatiivisia puolia.

Upcode käyttää Datamatrix-koodia, joka ei sinänsä ole huono asia. Huonoa on se, että tähän mennessä ovat tehneet koodit siten, että koodataan numerosarja ja vain he tietävät mitä se tarkoittaa (heidän sovelluksessaan se tarkoittaa sitä, että ohjataan selain heidän sivuilleen tiettyyn URLiin jonka perään tuo numero isketään). Paljon järkevämpää olisi käyttää vaikkapa QRCodea, tai ainakin samaa ideaa tiedon koodauksessa. Sillä koodattaessa tehdään vaikkapa koodi SMS:12345:TEST, joka lähettää viestin TEST numeroon 12345 SMS:llä. Tai URL:http://hain.fi/. Samoin voitaisi tehdä koodi BUS:HKL:2323 joka antaisi pysäkin 2323 aikataulut. Ja mikä tahansa sovellus voisi laajentua tukemaan tätä. Upcoden tyyppiä ei voi koska ei sovellus voi tietää onko kyseinen numerokoodi luettu bussipysäkiltä vai Kariniemen kanafilepaketista (niissäkin on Datamatrix-koodeilla tuotekoodi nelinumeroisena).

Myöskin tietysti monilla pysäkeillä on jo aikataulu, ei ehkä täysin reaaliaikaisena mutta silti arvioina. Ja arvioita ne reaaliaikaisetkin monesti ovat, varsinkin talvella. Ja jos verrataan käyttäjälle helppoutta siinä, että HKL:n Omat Lähdöt -sovelluksessa olisi "syötä pysäkkikoodi"-kohta ja siihen voisi neljä numeroa naputtaa (kuten heidän pysäkkikoodinsa uutisessa ainakin ovat), saataisi paljon nopeammin tieto kuin odottelemalla kameraa, tähtäilemällä, tuskailemalla huonoa valaistusta jne. Näköjään tuossa Upcoden sovelluksessa moinen onkin, joten kamera on melko turha.

Eli tekniikkaa tekniikan vuoksi. Pitäisi kai itse tehdä parempi, koodinluku on jo tehtynä ja testailtuna, pitäisi vain parantaa lukuvarmuutta. Sitten laajentaa koko mualimaan noilla nätimmillä koodauksilla.

---

6.2.2007: Nättiä muuten, mainostavat lataussivulla että "verified by Verisign" tjsp ja silti sovelluksesta tulee suojausvaroitus. Nättiä^2. Myöskin sain joillain heidän testikoodeillaan "toimintoa ei voi suorittaa" kun yrittää avata selainta. Ei ihan toimi.

Ja tosiaan Tommin kanssa olen huolissani fragmentaatiosta. Pitäisi lähteä oikeasti ajamaan eteenpäin yhteensopivia ja avoimia koodeja. Ja pian.

Ja kyllä, Kariniemen Kanafileen aikataulut löytyvät. Kokeilkaa vaikka. Tämä jo kertoo miten ongelmallista touhu on.

Myöskin iso osa näkövammaisista ei muuten kykene lukemaan koodia puhelimella mutta pystyy syöttämään koodin käsin tai selaamaan veppiä/vappia. Epäilen ettei kovin suuri markkina-arvo siellä puolella koodin kanssa, ellei samalla laiteta tunnusteltavaa kohtaa missä koodi on.

Luonnollisesti tietysti ymmärrän myös tuon pienten numerokoodien käytön sillä että näin saadaan koodin tietomäärä pieneksi jolloin samaan fyysiseen kokoon saadaan isommat palikat ja luku helpottuu, mutta silti.

Tänään virittelin projektin aloitusta laittamalla paperit järjestykseen, hahmottamalla projektin kokonaisuutta ja orientoitumalla projektipäällikön tehtävään. Projektin aikataulun suunnittelu ja sovittaminen muiden alkuopintojen tiukkaan aikatauluun on todella haasteellinen... 

Ryhmämme jäsenet näkevät toisensa vain lähipäivinä, joten projektin työstäminen joudutaan pitkälti tekemään sähköisesti, mikä osaltaan antaa ylimääräistä haastetta tehtävään. Uskon kuitenkin että projekti pyörähtää täyteen vauhtiin ja etenee melko kitkattomasti kunhan suunnitelma on saatu paperille ja varsinainen työstäminen alkaa.

Nyt on suojakännit vedetty ja peliki alkais kohta, huh-huh!Uskon, että porukka on aika hapekkaassa olotilassa ku Areenalle kuka mitenkin pääsee. Drinkkejä tuli vedetty jos jonkin väristä, kokoista ja makuista-hyi!Paras oli kyllä "Du gamla du fria" drinksu, joka vei ansaitun voiton kisassa!
Otteluennakko oli hauskaa luettavaa, tässä muutama ote siitä:
Lauantaina luvassa kolmen V:n ottelu -Team Anneli vs. Tesoman Fetisovit

"Huomenna käydään LänsiAutotallissa kauden kuumin kissatappelu, kun taitojoukkueena mainetta niittänyt Team Anneli saa vastaansa fyysisen kontaktin ystävänä tunnetun Tesoman Fetisovit. Ennakkosuosikkia ottelusta on turha hakea, sillä sen minkä Team Anneli voittaa taidossa häviää se puolestaan tahdossa. Lopputulos jäänee epäselväksi kaikille, joten siksi peliä ei ole huolittu Veikkauksen vedonlyöntilistalle. Tesoman Fetisovit on saanut jalkeilleen nälkäisen ryhmän ja lähtee hakemaan voittoa verenmaku suussaan. "Ottelu tulee loistavaan saumaan, sillä koko kakkoskentällisemme kärsii vakavista PMS-oireista ja se onkin meidän ärhäkin aseemme", Fetisovien pääkäskyttäjä toteaa. "Hella 6" johtama viisikko aikoo kuulemma pistää verta pakkiin mikäli peli ei suju heidän haluamallaan tavalla. Laituri ja ketjun kolmas, mutta ei heikoin lenkki, "Koukkusormi" on juuri vapautunut toimintakiellosta annettuaan edellismatsissa Team Annelin ykköspakki "Juustokakulle" oppitunnin jota kukaan ei vieläkään muista. 'Annoin sille korvapuustisen ja viimeistelin näyttävällä leuka-koukulla', Koukkusormi lataa ja vakuuttaa että Fetisovit luistelevat kissanselkä kaarella. Kolmikon täydentää "Tuhatjalka", joka vastaa ketjun vauhdista. "Jätän pelinäkemyksen, kuviot ja maalinteon muille, mun rooli on tää vauhdin- ja hauskanpito", kevytpitkä hyökkääjä toteaa.
Ottelun tuomitsee 'Seppo Mäkelä' . "Annan kaikille heti alkuun käytöskympit sano opettajat mitä hyvänsä, prkkkele. Ja "PlayStatonin" nimi on jo valmiina otteluraportissa, nyt pitää vaan keksiä sille sopiva rangaistus!".

Huomenna sitten lopullinen otteluraportti!

3.2.2007

Tänään polkaisimme käyntiin Digitaalisen median käyttöliittymien kehittämisen/projektityöskentelyn opintojakson. Ensimmäinen "vaativa" tehtävä oli tämän oppimispäiväkirjan perustaminen... joten jatkoa seuraa...