Kategoria: IT-ala (maaliskuu 2005)

Yritän käyttää Thunderbirdiä sähköposteihin, se kun vaikuttaisi aika hyvältä softalta sinänsä. Kuitenkin siinä on kivoja pieniä vikoja, jotka estävät sen aika tehokkaasti.

Virheilmoitukset

Softienhan ei tarvitse antaa virheilmoituksia, eihän? Esimerkiksi jos yrität kirjoittaa nyysseihin ja softa antaa valita profiiliksi sähköpostitiliin merkityn profiilin, lähetä-nappia painaessa on ihan ok heittää viesti bittitaivaaseen ja olla mainitsematta käyttäjälle. Eikös?

On myös ok avata viestikansio IMAPilla ja näyttää käyttäjälle ettei ole viestejä tullut vaikka oikeasti softa ei osaa avata yhteyttä. Tästähän ei kannata antaa virhettä, eihän?

Useita tunnuksia samalla serverillä

Yritän tosiaan käyttää samaa postipalvelinta mutta usealla tunnuksella. Thunderbird ei tästä selviä vaan yhtäkkiä lopettaa juttelun, näyttää nykyiset viestit eikä anna virhettä. Vasta jos kirjoitat viestin ja lähetät, sanoo softa "ai sori, en voikaan tallettaa sitä sent-kansioon, yritänks uusix?" Jos vastaat kyllä, ei TB kuitenkaan ikinä saa yhteyttä auki. Sanot ei, viesti menee sen siliän tien. Eli et saa kuitenkaan talteen juuri kirjoittamaasi viestiä, jos se vaikka katoaa postipalvelimella tai vastaanottajan filttereihin.

Thunderbird on siis vallan tyypillinen open source -softa: virheilmoituksia ei viitsitä antaa, perustoimintoja ei viitsitä testata ja laitetaan versionumeroksi 1.0 jotta saadaan edes joku käyttämään, vaikka oikeasti ollaan kaukana toimivasta. Pitäisiköhän tyytyä Outlookiin...

Viestintävirasto tosiaankin yrittää viedä läpi lakia joka velvoittaisi jokaisen FI-domainin omistajan maksamaan heille "tietoturvamaksua." Tätä perustellaan sillä, että Ficoran perustama CERT-FI -työryhmä on kaikille yrityksille tarpeellinen. Omituista asiassa on se, että rajaus tehdään verkkotunnusten mukaan.

Ficoran mukaan asiaa ei voisi muuten hoitaa tarpeeksi tasapuolisesti. Ihmetyttää miten Ficora määrittelee tasapuolisuuden, kyseinen ehdotus kun vain lisäisi sitä. Jos yritys ostaa yhden FI-domainin, maksaa silloin yhden osan tietoturhamaksua. Ostat kymmenen, maksat kymmenkertaisen maksun. Ostat sata com-domainia, et maksa mitään. Missä siis idea?

CERT-FI -toiminta on muutenkin yrityksiä hyödyttämätöntä toimintaa. Ficoran edustaja ei osannut sanoa yhtään tapausta, jossa heistä olisi ollut jotain apua. Ihmetyttää miksi sitten hehkutetaan tätä niin tarpeellisena, jos mitään hyötyä ei ole nähty vieläkään.

Ja miten nämä maksut pitäisi sitten periä? Jos vaikka niiltä, joita tämä toiminta ehkä vähän edes hyödyttää, eli kuluttajilta. Suomessa hehkutetaan olevan laajakaistaliittymiä miljoonan paikkeilla. Tietoturhamaksua pitäisi saada vuodessa puoli miljoonaa euroa. Pikainen laskutoimitus siis kertoo, että tarvittaisi neljä senttiä kuukaudessa per laajakaistaliittymä, jotta tämä maksu katettaisi. Vuodessa 50 senttiä per liittymä. Miksi siis ei oteta sitä operaattoreilta suhteessa liittymiin, jolloin maksun maksaisivat ne oikeat tahot? Ficora haloo? Liian yksinkertaista?

Tulipahan törmättyä taas uuteen henkilöön sarjassamme "olen olevinani paremmat kuin muut ja annan sen näkyä." Kyseessä siis helpdesk-henkilö, jonka asenne kaikkia kohtaa on "olet *tun idiootti, älä vaivaa mua typeryyksilläs." Mietityttää miksiköhän henkilö on valinnut tuon alan sitten.

Itse en ainakaan menisi helpdeskiin töihin jos en kestäisi "tyhmiä kysymyksiä." On se silti kiva että on ainakin yksi ihminen, joka ei ikinä kysele mistään mitään vaan tietää kaikesta kaiken. Ja antaa muidenkin ymmärtää sen.

(Jos minulta kysyttäisi miksi on tuossa duunissa, sanoisin että ei osaa oikeasti mitään että pääsisi minnekään muualle. Yrittää sitten vaan todistella omaa paremmuuttaan alistamalla maallikkoja. Haluaisinpa nähdä hänet sairaalassa vain latinaa puhuvan lääkärin kanssa. Näkisi uskaltaako kysellä "tyhmiä" vai olisiko hiljaa kun ei uskaltaisi myöntää ettei tiedäkään kaikkea...)

Idiootin helpdeskarin horinoita

On se ihanaa että asennusohjelmien tekijät osaavat. Tuossa kun asensi ihan vain muutaman tiedoston takia koko Siemensin SX1 -SDK:n (vaivaiset 618 megatavua), oli niin ihana nähdä loppukommentti: "niin tää on nyt sit sun vakio-SDK, jos sulla sattui olemaan asennettuna jo jotain muita niin muista sitten käydä käsin säätämässä ne takas vakioasetuksiksi kun me ei oikein viititä tehdä näitä asioita oikein." Aarh!

Ei tarvitse varmaankaan sanoa sitäkään, että kun useita SDKita on ja vaihdat toisen laitteen käyttöön, menevät silti käännetyt ohjelmat jonkun toisen SDK:n hakemistoihin, jolloin eivät toimi SISsin teot eivätkä emulaattorit jne. Näin sitä pitää.

Vuonna 2004 myytiin 14,4 Symbian-pohjaista älypuhelinta. Nokian markkinaosuus näistä oli 78%. Lopuista monet käyttävät Nokian Series 60 -alustaa, eli sen markkinaosuus on vielä suurempi.

Nokia tunkee väkisin puhelimien mukana esimerkiksi Realin mediasoittimen, selaimen jne. Näitä et saa pois puhelimesta, et voi vaihtaa niitä toiseen ja jos niistä löytyy jokin turva-aukko, se on voivoi. Joudut käymään huollossa päivittämässä, jos sittenkään sitä korjataan (vrt. Nokian Bluetooth-aukot joita ei kai vieläkään ole korjattu).

EU:n edustajan mukaan heillä ei ole tietoja Nokian tai Symbianin tekevän mitään väärää. Olisiko siis Microsoft voinut välttää jatkuvat taistelut mediasoittimesta ja selaimesta vain jakamalla yrityksen kahtia? Sitten olisi saanut laittaa nämä ohjelmat Windowsin mukana ja mitään pahaa ei ole tehty? Vai onko kyseessä totaalinen kaksinaismoralismi?

Odotan innolla EU%3An tarkempaa vastausta asiasta, en ainakaan itse hyväksy sitä, että joudun tuhlaamaan puhelimeni muistitilaa Realin huonoihin tuotteisiin, mieluummin päätän itse mitä puhelimeen haluan. Mutta ei kai se ole minun asiani, pitäisi olla kilpaileva yritys joka nostaisi metelin. Tai no, ei tarvitse olla kilpaileva, olihan Nokia yhtenä kantajana Microsoftia vastaan nostetussa jutussa. Nokian ja Microsoftin kilpailuala? Älypuhelimet, ei mediasoitin. Eli pelkääkö Nokia Microsoftin saavan jalansijaa puhelimissa ja yrittää kampittaa keinolla millä hyvänsä?

Accenture kovasti mainostaa itseään yrittämällä tuoda "ketteriä ohjelmistokehitysmalleja" yritysten käyttöön. Sentään itsekin osaavat sen verran sanoa, että kyseessä on vanha juttu jo, mutta kai sitä pitää silti lämmitellä kun ei muutakaan ole millä uutisiin pääsisi.

Kyseessä on siis malli, jossa tehdään tärkeimmät toiminnallisuudet ensin, jotta saadaan softa tärkeimmiltä osiltaan heti tuotantoon. Hurja idea, itse en ole ollut tällaista toteuttamassa kuin vasta vuosikaudet. Kyseessä on ihan luonnollinen iteratiivinen kehitysmenetelmä, jota parhaiten voi käyttää räätälöidyissä ohjelmistokehityshankkeissa. Luulisi kenen tahansa ymmärtävän, että ensin lähdetään tärkeimmistä ja sitten tehdään niitä vähemmän tärkeitä.

Ai niin, kyse on softa-alasta. Siellä normaalit toimintatavat ja maalaisjärjen käyttö ovat aika vieraita käsitteitä. Todennäköisesti ainakin Accenturella, kun näin kovalla voimalla näitä hienoja menetelmiään toitottavat. Omien sanojensakin mukaan ovat nyt vasta saaneet pari projektia tällä tavalla tehtyä. Ja kolme vuotta ovat ihmetelleet koko mallia. Ehkä senkin ajan olisi voinut käyttää tuotteiden tekemiseen, mutta mikäpäs minä olen näistä asioista tietämään, enhän ole konsultti...

Microsoft esitteli eilen ASP.NET 2.0 -kiertueella uusia ominaisuuksia. Vaikka tuota on hieman tullut jo käytettyä (tämäkin sivusto muuten on tuolla tehty), tuli silti hieman uusiakin asioita ilmi Brian Goldfarbin esityksissä.

Tekniikka näyttää entistä kehittyneemmältä ja vaikka ASP.NET 1.1 oli jo upea parannus edellisiin (ASP, PHP jne), on uusi versio entistä parempi (mukaanlukien Visual Studio .NET 2005): XHTML 1.1 -yhteensopiva vakiona, WGAC-tarkistukset, kaiken tulosteen voi itse muokata, olioita voi käyttää tietolähteinä tietosidonnaisissa kontrolleissa, sitemapit, treeview, membership/rooli/profiilituet, kaikki pyörii provider-mallilla jne. Ja providerien tekeminen ei ole vaikeaa, tämän saitin login-järjestelmä on membership/role-järjestelmän päällä ja hakee PostgreSQL-tietokannasta kaikki tiedot. Eikä kyseisen palikan tekeminen tyhjästä vienyt kuin 20 minuuttia. Ja tietysti Microsoftilta saa esimerkkikoodit heidän provider-palikoihinsa.

Nyt vain odottelemme innolla josko beta2 tulisi pian, sen pitäisi olla sen verran vakaa että sitä voi käyttää kunnolla ja kaikkien ominaisuuksien pitäisi olla kohdallaan. Sitten kehitystyö on nautintoa, voi keskittyä oleelliseen ja antaa järjestelmän hoitaa tylsät asiat.

Jenkkiläissä on PATENTOITU hieno tapa varoittaa piraatteja: muutetaan musiikkitiedostoa hieman ja laitetaan sisälle varoitusviesti. Sitten vaan laitetaan kaikkiin P2P-ohjelmiin lisäpalikka, joka huomaa nämä muutokset ja soittaa lataajalle tämän viestin. Laillisessa musiikissa "ei todennäköisesti" kuulu näitä viestejä koskaan.

Onhan se kiva että patentoidaan turhuuksia. Piraatit eivät yleensä hanki P2P:stä musiikkia vaan kotikäyttäjät. P2P-ohjelmiin ei varmasti saa moista palikkaa kiinni kaikille. Ja mitä se musiikkitiedosto tekee siellä netissä, edes muutettuna? Miksei suoraan laita sellaista tiedostoa, joka on nimetty "oikein" ja sisältää vain "älä varetsta"-viestin? Ai niin, piraatit voivat filtteröidä tällaiset pois, kuulemma.

Sanokaa minun sanoneen, että tuota ei taida kukaan tulla ikinä oikeasti käyttämään, tai ainakaan siitä mitenkään hyötymään...